Lukijoilta: Taikasanat: ”Vastustatko lastensuojelua?”

Lastensuojelu herättää suuria tunteita vaikka kaikki ovat sitä mieltä, että lapsia täytyy suojella ja lasten oikeuksia kunnioittaa. Miksi tämä lakisääteinen velvoite kuitenkin herättää niin paljon keskustelua lehtien palstoilla ja sosiaalisessa mediassa.

Tällä hetkellä useiden kuntien ja kaupunkien sosiaalitoimelta puuttuvat riittävät resurssit annettujen tehtävien hoitamiseen ja tämän vuoksi myös lastensuojelun käytännön toteutusta on siirretty suurelta osin yksityisille toimijoille, esimerkiksi osakeyhtiöpohjaisille yrityksille.

Kuntien ja kaupunkien sosiaalitoimen työntekijät ovat ylikuormitettuja, joten he ottavat ilolla vastaan avun mikä helpottaa heidän työtakkaansa ja samalla kuntien ja kaupunkien velvoitteet lastensuojelun osalta tulevat täytetyiksi.

Uusien lastensijoitusyksiköiden perustaminen on luvanvaraista toimintaa. Yksityinen palveluntuottaja hakee toimintaan oikeuttavan luvan oman alueensa aluehallintovirastolta tai valvontavirastolta (Valvira). Tässä vaiheessa on jo tehty kiinteistön kauppasopimus rakennuslupaehdolla sekä haettu rakennuslupa ja/tai käyttötarkoituksen muutoslupa kunnan tai kaupungin rakennusvalvonnalta.

Mihin lastensuojeluyksikköjä sitten voi perustaa? Yksikön voi perustaa lähes kaikkialle kuntien ja kaupunkien alueelle, jos viranhaltijat myöntävät tarvittavat luvat.

Yksikköjen toiminta voidaan kuvailla täyttämään hyvinkin erilaisten kiinteistöjen rakennuslupavaatimuksia. Toimintaan soveltuvia kaavamerkintöjä näyttäisivät olevan ainakin, (Y) Yleiset rakennukset, (P) Palvelurakennukset, (MT) Maatalousalue ja (AT) Kyläasutus.

Tästä useaan erityyppiseen kiinteistöön soveltuvasta toiminnasta muodostuu käsitys, että lupapäätöksiä räätälöidään kulloiseenkin tarpeeseen sopivaksi; pyhittääkö tarkoitus keinot?

Ely-keskukset ovat jo antaneet ohjaavia lausuntoja kaavoitukselle, koska kaava-aineistossa ja -määräyksissä ei ole mainintaa esimerkiksi siitä, minkä menettelyn kautta ja mihin tämän tyyppistä palveluliiketoimintaa voi sijoittaa. Ohjeiden puutteen vuoksi voi lupaviranomainen myöntää rakennusluvan viranhaltijapäätöksellä harkintansa mukaan.

Räätälöinti rakennus- ja käyttötarkoituksenmuutoksen lupaehdoissa asettaa kiinteistöosakeyhtiöt eriarvoiseen asemaan, koska peruste toiminnan hyväksyttävyydestä alueelle määritetään tulevan vuokralaisen toiminnan perusteella. Lupaviranomaisten toiminta vaikuttaa näin myös kiinteistökaupan kilpailuasetelmaan.

Rakennusluvan myöntäminen rakennushankkeelle on helppoa, koska kuntien ja kaupunkien sosiaalitoimi, aluehallintovirasto tai Valvira ovat jo puoltamassa omalta osaltaan hanketta.

Kiinteistöosakeyhtiö on kiinteistön rakennuslupa ja/tai käyttötarkoituksen muutoksen hakijana, ei lastensuojeluyksikkö. Kun lupa-asiat ovat valmiina, niin projekti esitellään ikään kuin valmiina kohdekiinteistön naapurustolle ja naapureita kuullaan, puollatko rakennuslupaa vai ”Vastustatko lastensuojelua?”.

Jos naapurusto uskaltaa kyseenalaistaa viranomaisten lupapäätöksen, niin syyllistämisen voikin aloittaa; ”Kyläläiset vastustavat lastensuojelua!”. Tämän yksinkertaistetun viestin on helppo ohjata tiedotusvälineille.

Kyläläisten vastustuksen syy juontaa juurensa rakennuslupamenettelyn epämääräisyydestä ja kiireelliseksi tehdystä toteutusaikataulusta. Lupaviranomaiset tai kiinteistöosakeyhtiö eivät myöskään vastaa naapuruston kysymyksiin, kuten: Kuka on mahdollisesti seuraava kiinteistöllä toimintansa aloittava vuokralainen ja mikä onkaan mahdollinen toimiala?

Kiinteistöosakeyhtiö vuokraa hallinnoimansa kiinteistön lastensuojeluyksikön käyttöön.

Lastensuojeluyksiköiden ei tarvitse ottaa asiakkaikseen vain toimipisteen sijaintikunnan tai – kaupungin alueelta olevia lapsia, vaan asiakkaita näihin yksikköihin ohjataan eri puolilta Suomea.

Yksiköihin sijoitettavista lapsista maksettava hoitokorvaus vaihtelee muutamasta sadasta eurosta jopa tuhanteen euroon vuorokaudessa, lastensuojeluyksikön asiakkaat (lapset) eivät siis ole samanarvoisia. Lastensuojeluyksikössä on yleensä 7 asiakasta, joten parhaimmillaan vuosiliikevaihto tässä ”pienimuotoisessa” palveluliiketoiminnassa on 2 500 000 euroa. Tämän liikevaihdon maksaa valtio eli me, veronmaksajat.

Vuonna 2019 Suomessa oli lähes 19 000 lasta sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Pääosa sijoituspaikoista on yksityisissä lastensuojeluyksiköissä, joille ei ole asetettu asukkaiden kuntoutumistavoitteita tai -vastuita.

Osakeyhtiön tavoitteena on, että kaikki asukaspaikat ovat täynnä ja tuottavat näin voittoa osakkeenomistajille.

Mistä siis syntyy mielikuva, että ”vaikuttaa siltä, että lapsia vain säilötään laitoksiin”?

Vesa Latvala

Keski-Nurmo, Seinäjoki

Kommentoi