Lukijoilta: Talvisodan ja koronaviruksen rinnastus epäonnistunein vertauksin

Kirjoittamaton laki sanoo, että on asioita, joista ei lasketa leikkiä, talvisota on yksi niitä.

Ilkka-Pohjalaisessa oli 15.3 päätoimittajan kolumni pääkirjoitussivulla otsikolla: ”Virusta päin kuin talvisodassa”. Kirjoittaja itsekin toteaa, että on ”typerää talvisodan ja koronaviruksen rinnastaminen.”

Poimintoja siitä: ” Pahasti jakautunut kansa osoitti ulkopuolisille, että haluaa tapella vastakin keskenään ilman kenenkään ulkopuolisen sekaantumista”. 1930-luvun alun äärioikeiston nousu Suomessa tyrehtyi ja yhtenä merkittävänä henkilönä oli Ilkan päätoimittaja Artturi Leinonen, jolla oli suuri vaikutus maalaisliitossa.

Vuosikymmenen loppupuoli oli Suomen poliittisessa elämässä eheytymisen aikaa; demokratia vankistui. Sosiaalidemokraatit saivat vaalivoitot vuosina 1933 ja 1936 ja puolueen suhteet maalaisliittoon paranivat.

Kun maalaisliiton Kyösti Kallio valittiin sosiaalidekraattien tuella presidentiksi 1937, muodostettiin SDP:n ja maalaisliiton punamultahallitus edistyspuolueen A.K. Cajanderin johdolla. Se oli parlamentaariselta pohjaltaan laajempi kuin yksikään edeltäjänsä.

Hallituksen suosio kasvoi ja poliittisten äärilaitojen kannatus heikkeni. Kansa ei siis ollut sodan syttyessä enää ”pahasti jakautunut”. Puna-armeijan hyökkäys onnistuttiin pysäyttämään Karjalan kannaksella joulukuun puolivälissä, kun rintamajoukot olivat jo toista kuukautta valmistelleet asemiaan täyteen valmiuteen.

On herjausta puhua ”halusta tapella keskenään”, kuten myös tämä: ”Onneksi sotasukupolvet olivat nopeita oppimaan. Kommunismin pelko on viisauden alku.” Kummallinen heitto.

Tärkeimmät tekijät Suomen pelastumiseen olivat rintamamiesten uhraukset ja yhteiskunnan kestävyys. Sodan johdosta kuoli 27 000 suomalaista, mutta kansa tuki sotaponnistuksia.

Ruotsin tuki oli tärkeä. Saksa noudatti johdonmukaisesti Neuvostoliiton kanssa tekemäänsä yhteistyösopimusta ja länsimaiden avun valmistelut olivat heikolla pohjalla ja omilla tavoitteillaan.

Rauhansopimus allekirjoitettiin ja tuli voimaan 13.3. klo 11 Mannerheimin sanoin ”viime hetkillä”. Päiväkäskyn (14.3) loppuosassa Mannerheim antoi selvän kehotuksen suomalaisille luottaa omiin voimiinsa ja huolehtia omasta maastaan kaikissa oloissa ilman tunnetta, että pitäisi palvella muiden maiden etuja.

Lyhyen välirauhan jälkeen Suomi joutui jatkosotaan, josta selviytyi torjuntavoittajana.

Sotien jälkeen seurasi kylmän sodan kausi, siitäkin Suomi selvisi.

1970-luku oli valtaosan tutkijoiden mielestä menestystarina Suomelle. Max Jakobson on todennut arvioidessaan presidentti Kekkosen toimintaa 1970-luvulla, että hänen idänpolitiikalleen ei enää ollut poliittista vastustusta. Miksi olisikaan!

Risto Kuivaniemi

Lappeenranta / Ilmajoki

Kommentoi