Lukijoilta: Tapaus Navalnyi

Lauantain I-P:ssa oli kaksi vastinetta lehden 23.9. julkaistuun pääkirjoitukseen. Olen pääkirjoituksen kanssa samaa mieltä, hyvä näkökulma. Sama oli luettavissa mm. Ilta-Sanomien pääkirjoituksessa 26.9., jossa meppejä luonnehdittiin jo kirjoituksen otsikossa ilmaisulla ”Kolme itämaan miellyttäjää”.

Meppien vastine I-P:ssa oli samaa vanhakantaista jargonia kuin heidän äänestyskäyttäytymisensä.

Toisin kuin mepit olettavat (”Jos Venäjä ei ole valmis myrkytyksen selvittämiseen…”) on aivan selvää että Venäjä ei mitään todenmukaista selvitystä tule antamaan vaan pyrkii joko vaikenemaan tai syyttämään mitä muuta tahoa vain (kuten on jo tapahtunut), paitsi itseään.

Nord Stream -hankkeen vetämisessä tyhjää äänestämisen perusteeksi kuuluu hanketta vahvasti ajaneen ja sen konsultoinnilla suuria summia tienanneen Paavo Lipposen möreä ääni, mepeistä kaksihan on demareita. Pekkarinen taas vaikuttaa ainakin tässä asiassa olevan demarimeppien talutusnuorassa samalla lailla kuin kepu puolueena on Marinin hallituksessa.

Näiltä mennyttä maailmaa edustavilta EU-edustajilta puuttuu rohkeus oikeuden puolustamiseen.

Myös Kari Uusikylän vastine henkii mennyttä maailmaa. ”Poliittinen kääpiö” -ilmaisuun tarttuminen on lapsellista, kielikuva edustaa mielestäni oivallisesti meppien äänestyskäyttäytymistä. Lyhytkasvuisten asiaan kytkeminen on samaa tasoa kuin Geisha-suklaan nimenvaihto.

Ilmeisesti Uusikylän auktoriteettiusko Venäjää kohtaan on edelleen Kekkosen aikakauden tasoa, jolloin varsinkaan virkamiesten ja valtion palveluksessa olevien (olleiden) ei missään tapauksessa tullut arvostella ”suurta naapuria”. Uusikylän asenne, hänen pitkän yliopisto- ja opettajataustansa tuntien, toi mieleeni tunnetun kirjailijan ja satiirikon Veikko Huovisen kirjoituksen ”Lullukkaväkeä”, joka on julkaistu Suomen Kuvalehdessä n:o 48, 30.11.1973. Se löytyy myös hänen kirjastaan ”Vapaita suhteita” (WSOY, 1974).

Suosittelen sitä luettavaksi, se tuntuu edelleen pätevän, kun puhutaan vanhan eliitin asenteista.

Uusikylän heitto koskien I-P-n puolueettomuutta todistaa vain sen, että meppien lisäksi hän itse vaikuttaa olevansa ”Neuvostoliiton ajan tapojen” perillinen.

Henrik Gräsbeck

Vaasa

Kommentoi