Lukijoilta: Taustatietoja Maria de Buenos Aires tango-operetista

Olin katsomassa Seinäjoen kaupunginorkesterin Maria de Buenos Aires -tango-operettiesitystä. Olen nähnyt operetin kaksi kertaa Buenos Airesissa. Tunsin henkilökohtaisesti edesmenneen tangorunoilija Horacio Ferrerin.

Olen keskustellut hänen kanssaan useita kertoja sekä täällä Suomessa, että Buenos Airesissa. Viimeinen kerta oli vuonna 2013 hotelli Alvearissa, jossa oli hänen kotinsa useiden vuosikymmenten ajan.

Puhuimme tietysti tangosta. Hän oli kiinnostunut suomalaisesta tangosta ja minä hänen runoistaan ja teoksistaan, joten juttua meillä riitti.

Luin (IP 10.10.) Hanne Orrenmaan tarkan asiantuntija-analyysin Seinäjoen kaupunginorkesterin Maria de Buenos Aires -esityksestä. Haluan tässä esittää joitakin asioita Horacio Ferreristä ja hänen ajatusmaailmastaan tähän esitykseen ja sen arviointiin liittyen.

Mielestäni nyt nähty versio oli hyvin lähellä sitä, mitä Ferrer ajatteli kirjoittaessaan Maria de Buenos Aires -runoelman. Seinäjoen kaupunginorkesterin tulkinta kunnioitti mielestäni Ferrerin ja Piazzolan ajatuksia runollisesti, musiikillisesti ja näytelmällisesti.

Ferrer syntyi 1933 Montevideossa, Uruguayssa ja kuoli rakastamassaan Buenos Airesissa vuonna 2014. Hänen isänsä oli uruguaylainen ja äitinsä argentiinalainen.

Buenos Aires ja Montevideo ovat vain neljän tunnin laivamatkan päässä toisistaan. Eri kulttuuri-ilmiöt, kuten tango, on kulkenut näiden kaupunkien ja niiden lähialueiden välillä hyvinkin nopeasti. Tango on ollut heti alussa kansainvälistä - ja siirtolaiskulttuuria.

Ferrer opiskeli nuoruudessaan arkkitehtuuria, mutta runous alkoi viedä häntä, eikä hän valmistunut koskaan arkkitehdiksi. Myöhemmin hän sai ansioistaan kunniatohtorin arvonimen, josta hän oli hyvin ylpeä.

Horacio Ferrerin runoihin liitetään joskus vaikeaselkoisuus ja mystisyys. Hänen runonsa liikkuvat eri tasoilla fiktiivisessä ja reaalimaailmassa.

Kannattaa muistaa, että hän teki yhteistyötä myös Jorge Luis Borgesin, argentiinalaisen maagista realismia edustavan kirjailijan ja runoilijan kanssa. Ferrer hyödyntää runoissaan myös tangon kielellistä alakulttuuria ”lunfardoa”. Myös siksi hänen viestintäänsä on joskus vaikea ymmärtää.

Kun Horacio Ferrer muutti asumaan Buenos Airesiin, Astor Piazzola, joka oli tuolloin keskeinen tangomusiikin uudistaja, pyysi Ferreria syventämään heidän yhteistyötään sanomalla hänelle: ”Haluan työskennellä sinun kanssasi, koska sinun runosi ovat kuin minun musiikkiani.” Vuonna 1968 he toteuttivat yhteistyönä Maria de Buenos Aires -teoksen. Alkuperäistä versiota esitettiin ympäri maailman seitsemässäkymmenessä kaupungissa kahdessa kymmenessä viidessä eri maassa.

Horacio Ferrer oli loistava näyttelijä ja lausuja. Hän halusi itse esiintyä Duende-velhona alkuperäisessä versiossa, koska hän halusi ohjata operetin kulkua sisältäpäin. Tenori Petri Bäckström oli tavallaan Ferrerin roolissa. Hänen tuli hallita ja ohjata tapahtumia ja tarinan kulkua lähinnä kerronnalla. Siksi puheosuudet olivat niin laajat.

Sopraano Angelika Klas oli loistava Maria. Loistavan laulamisen ohella hän käytti hienosti Buenos Airesin slangia.

Seinäjoen kaupunginorkesteri lienee paras Piazzola-orkesteri Suomessa. Se on esittänyt Piazzolan musiikkia myös ulkomailla. Ensiviulisti Antti Laasanen ja sellisti Jussi Peltonen tulkitsivat Piazzolaa voimalla omissa soolo-osuuksissaan. Erityiskiitokset myös musiikin johtaja Jukka Iisakkilalle.

On tärkeää, että osa esityksestä laulettiin espanjaksi. Se antaa mahdollisuuden viedä esitystä myös ulkomaille.

Lopuksi pieni anekdootti. Muistan erään aamuyön, kun Horacio Ferrer soitti minulle kello kolme. Hän oli kuullut, että jossain päin Suomea aiotaan esittää Maria de Buenos Aires, eikä häntä ole konsultoitu sisällön suhteen. Hän oli loukkaantunut, koska mielestään vain hän itse tietää niiden mystisten kielikuvien sisällön. Hän oli huolestunut, mitä siitä esityksestä tulee.

Kun Seinäjoen kaupunginorkesterin Maria de Buenos Aires -esitys päättyi, olin varma, että tangovelho itse oli esitykseen tyytyväinen, missä hän sitten lieneekään, eikä hänen tarvitse tästä asiasta enää ottaa yhteyttä.

Toivon hartaasti uutta Maria de Buenos Aires -esitystä Seinäjoelle viimeistään ensi vuonna, joka on Astor Piazzolan syntymän 100-vuotisjuhlavuosi, jos korona sen silloin sallii.

Julio Vallejo Medina

Kansainvälinen Tangoakatemia Suomessa ry:n puheenjohtaja

Kommentoi