Lukijoilta: Teollisuuden ulosliputus ei ole Suomen etu

Hallitus esitteli toissaviikolla ehdotuksensa ensi vuoden budjetiksi. Valtiovarainministeri Vanhasen mukaan hallitus raivaa budjettiesityksellä tietä ulos koronapandemian aiheuttamasta kriisistä. Valtion tulo- ja menoarvio ei ole mikä tahansa suunnitelma. Korona on aiheuttanut julkiselle sektorille valtavia lisäkustannuksia. Vuoden 2021 talousarvioesityksen kokonaissumma on 64,2 miljardia euroa. Tuloja on vain 53,4 miljardia, joten vuoden 2021 budjetissa on 10,8 miljardin alijäämä. Valtionvelka nousee uuteen ennätykseen, 135 miljardiin euroon.

Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyystiekartta on ontuva. Vaikka voimakasta elvytyspolitiikkaa ja sen seurauksena kasvavaa valtionvelkaa voidaan kriisitilanteessa perustella, on myös tiekartan ulos julkisen talouden epätasapainosta sisällettävä konkreettisia virstanpylväitä.

Ennen koronaa hallituksen tavoitteena oli 75 prosentin työllisyysaste. Käynnissä olevan massiivisen velkaantumisen myötä tarve työllisyysasteen nostolle kasvaa entisestään. Hallitus ei edes yritä saada julkista taloutta tasapainoon vuonna 2023, vaan lykkää tavoitetta suosiolla vuoteen 2030.

Hallitus ei ole esittänyt riittävän konkreettisia toimia työllisyysasteen nostamiseksi. Kristillisdemokraatit ovat pitkään vaatineet uudistuksia, jotka johtavat tuottavuuden kasvuun, sosiaaliturvan uudistamista ja yrityksille mahdollisuuksia solmia paikallisia sopimuksia.

Työmarkkinamme ovat liian jäykät. Paikallisen sopimisen mahdollistaminen olisi erittäin tarpeellista. Se mahdollistaisi suuremman joustavuuden ja pitkällä aikavälillä korkeamman työllisyyden. Mutta hallituksessa ei ole riittävästi yksimielisyyttä näiden päätösten tekemiseen, vaan vaikeat kysymykset lähetettiin erilaisiin työryhmiin jatkovalmistelua varten.

Kaipolan tehtaan ja Naantalin jalostamon alasajopäätösten jälkeenkin hallitus teki useita Suomen työllisyyttä haittaavia päätöksiä. Turpeen vero lähes kaksinkertaistuu ja kotimainen turve korvataan fossiilisilla polttoaineilla.

Turpeen veronkorotus tekee sen käytöstä yleisesti taloudellisesti kannattamatonta. Turve olisi välttämätön seospolttoaine CHP-kattiloissa. Huonolaatuinen energiapuu tai kuorimassa tarvitsee aina tukipolttoaineen.

Arvokkaan runkopuun polttaminen sotkee vähitellen metsäteollisuuden puuhuollon. Tämä johtaa siihen, että lähiaikoina Suomesta suljetaan lisää metsäteollisuuden tuotantolaitoksia. Tällä päätöksellä hallitus vaarantaa metsäteollisuuden tulevaisuuden Suomessa. Investoinnit siirtyvät vähitellen pois maastamme toimintaympäristön muuttuessa.

Sen lisäksi, että Suomessa tulee olla kannattavaa työllistää, tulee täällä olla myös kannattavaa ottaa työtä vastaan. Sosiaaliturvauudistus on välttämätön, mikäli haluamme työllisyyden parantuvan. Kyse on isosta uudistuksesta, eikä sitä voida enää siirtää. Mutta tätä menoa uudistus ei etene ajatusta pidemmälle.

UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen arvosteli muutama viikko sitten avoimessa kirjeessä Suomen teollisuuden verotusta ja työmarkkinoita. Pesonen luetteli melkoisesti Suomessa kustannuskilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä: dieselveron korotus, korkea sähkövero, korkeat palkat ja varmasti paljon muuta.

Pesosen mielestä olisi korkea aika arvioida, miten Suomessa voidaan tulevaisuudessa tehdä kokonaisvaltaista teollisuus-, työmarkkina- ja veropolitiikkaa, joka mahdollistaa kannattavan teollisen toiminnan ja uusinvestoinnit.

Olen Pesosen kanssa samaa mieltä kun hän sanoo, että korkean kotimaisuusasteen omaavan teollisuuden ulosliputus ei ole Suomen etu.

KD:n kansanedustaja Luodosta

Kommentoi