Lukijoilta: Terveisiä Tokiosta

Tokion kesäolympialaiset alkavat tällä viikolla.

Suomen urheiluasioista vastaavana ministerinä osallistun neljänä päivänä kisoihin ja olen mukana muun muassa juhlavissa avajaisissa tänään perjantaina. Olen korkein valtiovallan edustaja Suomesta kisoja seuraamassa.

Suomalaiset osallistuivat olympialaisiin omana joukkueenaan ensimmäisen kerran jo vuonna 1908 – siis ennen maan itsenäistymistä!

Menestys olympialaisissa oli 1900-luvun alussa osa Suomen kamppailua itsenäiseksi Venäjän keisarikunnan sortotoimia vastaan. Voi todeta, että Suomen osallistumisella olympialaisiin on vuosien saatossa ollut vaikutusta jopa kanallisidentiteetin muodostumiseen.

Huippu-urheilu, kuten urheilu ylipäätäänkin, ansaitsee valtioneuvoston huomioinnin. Kun Suomen Olympiakomitean asettama työryhmä selvitti muutama vuosi sitten opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta huippu-urheilun yhteiskunnallisia perusteluja, kävi ilmi, että 70 prosenttia suomalaisista kokee saavansa hyvää mieltä huippu-urheilun seuraamisesta ja 72 prosenttia suomalaisista kokee, että huippu-urheilijat tarjoavat myönteisiä esimerkkejä, joita muut voivat seurata.

Huippu-urheilijat kannustavat myös meitä penkkiurheilijoita liikkumaan. Arvokisojen seuraamisesta voi saada myönteisen kipinän kokeilla uutta lajia.

Osallistuminen olympialaisiin on monelle urheilijalle ainutlaatuinen ”kerran elämässä” –kokemus. Ura huippu-urheilussa ei kestä loputtomiin. Urheilijan ollessa huippukunnossa mahdollisuuksia korkeimpiin arvokisoihin ei osu montaa.

Jo pelkästään tämän takia, nuorten urheilun huippujen vuoksi, olympialaisten järjestäminen vaikeidenkin korona-olojen keskellä on paikallaan.

Pelkästään tämä on erinomainen syy matkustaa Tokioon kannustamaan useiden nuorten esikuvia, suomalaisia urheilun huippunimiä.

Tokion matkalla on kuitenkin myös muutama muu tarkoitus. Huippu-urheilun tehtävänä on näyttää, ettei mahdoton ole oikeasti mahdotonta.

Vahva viestini Tokiosta on juuri tämä. Mahdoton ei ole mahdotonta.

Pohjalaisesta perämettästä ponnistava pienyritys voi löytää uskollisen asiakaskunnan Japanista asti. Kun kaukana Suomesta ei hyvien kulkuyhteyksien, digitalisaation ja ylipäätään globalisaation vuoksi olekaan kaukana Suomesta.

Suomi elää viennistä. Suomen kauppa Japanin kanssa on Tullin julkaiseman tilastoinnin mukaan ollut ylijäämäistä vuodesta 2011 lähtien.

Japanin taloudellinen suorituskyky kamppailee bruttokansantuotteella vertailtuna maailman kärkikahinoissa, mutta silti Suomen viennistä vain muutama prosentti lähtee Japaniin.

Japanissa ollaan aidosti kiinnostuneita suomalaisista tuotteista – näen tämän valtavana mahdollisuutena.

Matka Tokioon on ennen muuta kannanotto mahdollisuuksien puolesta. Ratkaisu korona-kriisiin ei voi olla loputon eristäytyminen, tapahtumien ja matkailun ym. lopettaminen.

Rokotusten edetessä on meidän niin Suomessa kuin maailmalla kyettävä elämään mahdollisimman normaalisti terveysturvallisuus huomioiden.

Hyvin järjestetty matka rokotettuna, tarkoin testivaatimuksin ja tarkoissa kuplaoloissa on myös kannanottoni vastuullisten urheilu- ja kulttuuritapahtumien, palvelualojen ja matkailun puolesta unohtamatta meille strategisesti äärimmäisen tärkeän kansallisen lentoyhtiön Finnairin puolustamista.

Tiede- ja kulttuuriministeri Kauhava

Kommentoi