Lukijoilta: Terveyden ja hyvinvoinnin puolesta laajalla rintamalla

Kuluneet kuukaudet ovat muistuttaneet meitä terveyden merkityksestä sekä yksittäiselle ihmiselle että koko kansakunnalle. Mitä kaikkea korona vielä tuo mukanaan, sitä emme tiedä, mutta haasteet pakottavat meitä etsimään ratkaisuja ja selviämiskeinoja. Ne eivät kuulu vain kuntien ja valtion päättäjille, vaan alan eri toimijoille, järjestöille ja yrittäjille. Ja ensisijaisesti meille jokaiselle, sillä voimme tehdä paljon oman terveytemme eteen.

Toimin omassa ammatissani opettajana nuorten parissa päivittäin terveyden puolestapuhujana, ja entisenä kilpaurheilijana ja lasten valmentajana terveysasiat ovat aina olleet keskiössä. Tämä kiinnostus on vienyt moniin sosiaali- ja terveysjärjestöjen tehtäviin vakuuttuneena siitä, että vapaaehtoisissa tehtävissä voidaan luoda tärkeitä resursseja käytettäväksi kamppailussa hyvinvoinnin puolesta ja sairauksia vastaan. Järjestöjen rooli tulee vain kasvamaan koronan seurauksena.

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:ssä toimiessani päihdeongelmia on käsitelty yhtenä merkittävänä terveysuhkana. Maassamme on paljon päihteiden käyttäjiä, ja tiedot viime vuodelta kertovat kasvavasta joukosta ihmisiä, jotka kokevat vaikeuksia elämässään ja etsivät epätoivoisesti lohdutusta alkoholista sekä muista päihteistä.

Yksi tärkeä tieto on, että lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia uhkaavat perheen vanhempien terveys- ja muut ongelmat. Vanhempien ongelmista tulee helposti lasten ja nuorten ongelmia.

Nuorten alkoholin käyttö on ollut laskussa jo pidempään, mutta samaan aikaan huumausainekokeilut ovat lisääntyneet. Ammattikoululaisista joka viides on kokeillut laittomia huumeita.

Mielenkiintoinen tieto on, että koko maan tilastoissa huumaavan aineen käyttö liikenteessä oli osallisena jo 55,3 prosentissa epäillyistä rattijuopumustapauksista. Näiden seurauksista myös ulkopuoliset kärsivät.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskysely viime vuodelta kertoo, että nuoret kokevat helpoksi löytää ja kokeilla huumeita omalla paikkakunnallaan. Siksi on erittäin tärkeää, että panostetaan ennalta ehkäisevään työhön, tukea pitää olla helposti ja aikaisessa vaiheessa saatavissa. Perheen rooli on erittäin tärkeä, mutta myös koulun, sosiaali- ja terveydenhuollon, eri järjestöjen sekä poliisiviranomaisten toimenpiteitä ja näiden kaikkien yhteistyötä tarvitaan.

Hallitus on juuri saanut valmiiksi esityksensä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta. Ennen esityksen julkistamista oli tieto, että koulukuraattorit ja -psykologit siirtyisivät uusien perustettavien hyvinvointialueiden alle, pois kuntien vastuulta. Tämä ei olisi hyvä ratkaisu, sillä em. ammattiryhmien tulee olla mahdollisimman lähellä koululaisia. Hallituksen esityksessä ei anneta tarkkaa kuvaa, kuinka asia hoidetaan, sillä esityksessä tästä asiasta mainitaan vain, että ”oppilashuollon lähipalvelut varmistetaan lainsäädännössä”. Asia on hyvin tärkeä, ja toivottavasti oppilashuolto säilytetään koulun arjen toimintaympäristössä, eikä irroteta ja etäännytetä sitä hallinnollisesti.

Mutta julkisen sektorin resurssit eivät yksin riitä. Päihdetyössä pitää avun hakemisen kynnyksen olla mahdollisimman matala. Ihmisläheisellä ja luottamuksellisella toiminnalla voidaan päästä varsinaisiin ongelmiin käsiksi, ja tässä vapaaehtoisjärjestöillä on vahvuutensa. Suomessa on paljon yhdistyksiä ja järjestöjä, Pohjanmaallakin 3 700.

Kesällä käytiin kovaa keskustelua veikkausvoittovarojen käytöstä. Valtiovarainministeriö ehdotti, että veikkausvoittovaroja sosiaali- ja terveysjärjestöille vähennetään kolmanneksella, eli 127 miljoonalla eurolla ensi vuoden valtionbudjetissa. Viikkojen keskustelujen jälkeen hallitus ilmoitti, että järjestöjen avustukset pidetään nykytasolla ensi vuoden.

Se oli tärkeä päätös, muuten pahoinvointi, mielenterveys- ja päihdeongelmat olisivat tulleet vieläkin kalliimmaksi yhteiskunnalle sairaus- ja eläkekustannusten lisääntyessä. Samalla se jättää ison kysymysmerkin, mitä tapahtuu vuonna 2022, kun veikkausvoittovarojen ylijäämä on edelleen riittämätön? Tätä on syytä vakavasti pohdiskella ensi vuoden budjettiratkaisun ja soten yhteydessä.

On toivottavaa, ettei sote-uudistus jää pelkäksi organisaatiouudistukseksi, vaan ensikädessä edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia käyttäen kaikkia saatavilla olevia voimavaroja, julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin, sekä kannustaa ihmisiä panostamaan omaan terveyteensä.

Riitta Pääjärvi-Myllyaho

EHYT ry:n valtuuston varapuheenjohtaja

liikunnan ja terveystiedon lehtori

Vaasa

Kommentoi