Lukijoilta: Tiedeyliopiston kunnianhimo? – Puolustusvoimista Vaasan yliopiston johtamiskouluttaja

Yliopistot viimeistelevät ensi lukuvuoden pääsyvaatimuksia ja tutkinto-ohjelmia, joten on sopiva aika kommentoida Vaasan yliopiston aikomusta hyväksyä asevelvollisuuteen sisältyvistä johtamisopinnoista 15 opintopistettä kaikilla opintoaloilla (I-P 7.8.2020).

1990-luvun lopulla varusmiesten johtamiskoulutuksen uudistuksesta vastaava upseeri Vesa Nissinen kävi esittelemässä minulle ja silloiselle rehtorille varusmiesten uutta johtamiskoulutusta ja sen mahdollista hyväksymistä yliopiston tutkintovaatimuksiin. Kauppatieteellisen tiedekunnan dekaanina ja johtamisen professorina tyrmäsin kohteliaasti ajatuksen rehtorin ollessa samaa mieltä.

Nissisen syväjohtaminen perustui yhteen transformationaalisen johtajuuden malliin, jota mm. eräs opiskelijani oli gradussaan tutkinut. Gradu oli hyvä mutta johtajuusmalli vaatimaton. Nissisen Deep Lead -yritys myy yrityksille ja julkisyhteisöille ’yksinoikeudella’ ’valtion varoilla’ kehitettyä syväjohtamisen malliaan. Se kelpasi valtakunnansyyttäjä Matti Nissisellekin.

Yliopiston tarkoitus ei ole opettaa tiettyä yhtä johtamissapluunaa vaan kriittisesti ja laajasti tarkastella johtamisen teoreettista ja tutkimuksellista kehitystä ja tehdä soveltavaa tutkimusta, joka antaa tiedollisia valmiuksia monipuolisiin käytännöllisiinkin johtamistehtäviin. Syväjohtaminen oli varmasti kengurun loikka aikaisempaan armeijan johtamiskoulutukseen, mutta se on vain yksi toteutussapluuna.

Opiskelijani, armeijan luutnantti teki vuonna 2005 gradu-tutkielman syväjohtamisen toteutuksesta Suomen puolustusvoimissa. Varusmiesten- ja naisten kokemukset olivat tyrmääviä. Mm. epäonnistuneet palautekäytännöt olivat jopa hyvin vahingolliset.

Esitelmöin (& T. Hautala) varusmiesjohtajien arvioinneista otsikolla ”Applying Transformational Leadership – Some Experiences of Assessments of Finnish Draftee Leaders” myös Naton johtamiskonferenssissa Sofiassa Bulgariassa 2006. Malli ei herättänyt suurta innostusta, mutta sen sijaan oman tutkimusryhmämme tutkimus- ja koulutusmetodit vastasivat hyvinkin Yhdysvaltojen ilmavoimien vastaavia.

Toki syväjohtaminen on vuosien varrella kehittynyt, mutta se on edelleen yksi malli mallien joukossa, ja lisäksi armeijan kouluttajilla ei ehkä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ole riittävää organisaatiokäyttäytymisen teoreettista ja tutkimuksellista koulutusta, joten yliopisto-opintojen korvaajaksi ’uutena paradigmana’ hehkutetut armeijan opinnot ovat varsin kyseenalaiset.

Aikanaan Vaasan kauppakorkeakouluun pyrkiessäni sain varusmiespisteiden lisäksi ns. RUK:n pisteen, ehkä ratkaisevankin. Feministit nostivat pisteistä metelin, ja niistä luovuttiin. Entä nyt, vaikka naisetkin voivat vapaaehtoisesti suorittaa asevelvollisuuden?

Vaasan yliopistoon on tulossa myös ns. ”inttiväylä”, jonka valintaperusteet mukailevat avoimen yliopiston valintaperusteita. ”Intin” syväjohtamisen lisäksi vaaditaan noin 40 opintopistettä, siis todella vähän aikaisempaan verrattuna.

Ns. avoimen väylästä onkin muodostunut merkittävä tie tutkinto-opiskeluihin. Vaikka itse olenkin siihen melkoisesti syyllinen, alkoivathan avoimen yliopiston opinnot minun aloitteestani ensin Vaasan korkeakoulussa ja sittemmin koko Suomessa, suhtaudun kriittisesti avoimen väylän kautta suoritettujen tutkintojen laatuun. Joukossa valmistuu ’tähtiäkin’, mutta opintojaksojen suoritusvaatimukset ovat usein liian matalat.

Vielä oleellisempi heikkous on suoritusten hajanaisuus, myös tutkinto-opiskelijoilla, mistä seuraa nousujohtoisen oppimisen puuttuminen.

Vuoden 1977 ”DDR-läiseen” tutkinnonuudistusliturgiaan perustuva uudistus hävitti selkeän arvosanarakenteen lukuisine muine ongelmineen. Aloitteistani ensin tutkintoranne muutettiin 1993 opintoviikkoperusteiseksi ja 2001 selkeämmin kaksivaiheiseksi kandidaatin ja maisterin tutkinnoiksi ajatuksella, että oppiaineiden systeemiajattelulla integroitu kokonaisuus alemmassa tutkinnossa antaa laajan tiedon ja sisäistetyn ymmärryksen liiketaloustieteistä päteväksi kandidaatin tutkinnoksi ja maisteritaso lisää pääainepainotteista analyyttistä ja soveltavaa osaamista. Vaasan mallit toteutettiin koko koulutusalalla.

Myöhemmin pirstoutuneet tutkintorakenteet ja opintopisteiden keräily sekä tulosohjauksen paineessa pahasti löystyneet suoritusvaatimukset eivät ole toteuttaneet nousujohteista oppimista, avoimen väylällä vielä oleellisesti heikommin. Ehkä siksi tarvitaankin työperäistä osaajien maahanmuuttoa?

Ylioppilastodistuksiin perustuvan opiskelijavalinnan lisääminen on valtava virhe kaiken muun lisäksi.

Vesa Routamaa

professori, yrittäjä

Vaasa

Kommentoi