Lukijoilta: Tulevaisuuteen on panostettava nytkin

Elämme juuri nyt epävarmuuden aikaa. Korona ja sen seuraukset koskevat koko yhteiskuntaa. Tilanne asettaa Suomen poliitikot ja kansalaiset erittäin vaativaan tilanteeseen pitkäksi aikaa. Mitkä ovat ne suuntaviitat, joita nyt kannattaisi lähteä seuraamaan? Ja missä tärkeysjärjestyksessä.

Oppositioasemassa kokoomuksen tehtävänä on vaikuttaa siihen, että hallituspuolueet kantavat vastuunsa ”pelastustoimenpiteitä” tehtäessä. Myös sellaisia päätöksiä, joista äänestäjät eivät pidä, joudutaan joskus tekemään.

Korona on korostanut viime kuukausina julkisen sektorin tärkeyttä, ja nostanut erityisesti esille koulutuksen ja opetuksen tärkeyden, kuten myös terveyden- ja sairaanhoidon pelastavan roolin.

Samoin on ilmennyt kuinka tärkeitä yhteiskunnan infrastruktuuri, palvelut ja tuet ovat elinkeinoelämälle ja kuinka riippuvaisia kansalaiset ovat valtion ja kuntien tuesta silloin, kun normaali elämä ei toimi.

Yhteiskuntamme tarvitsisi nyt paljon verorahoja käytettäväksi. Kokemuksesta tiedämme, että toimiva yhteiskunta rakentuu korkean työllisyyden ja tuotannon varaan, mikä puolestaan mahdollistaa suhteellisen korkeat verontulot valtion ja kuntien toimintaa varten. Nostamalla kuntien osuutta yhteisöverosta kannustettaisiin niitä aktiiviseen toimintaan yritysten suhteen ja työllisyyden luomiseksi.

On hyväksyttävä realiteetit. Suomi on pieni maa ja täysin riippuvainen Euroopasta ja muusta maailmasta, viennistään ja tuonnistaan. Tämä koskee erityisesti Vaasaa ja ympäröivää aluetta, koska vientiteollisuus on suuri työllistäjä. Siksi aikoinaan tuettiin laajasti liittymistä Euroopan Unioniin. Ja siksi maamme pitää nytkin olla mukana kehittämässä Eurooppaa edelleen. Vientiteollisuus kaipaa tässä vaiheessa tilauksia, mutta näinä synkkinä aikoina ei pidä unohtaa, että tulevaisuudessakin maailmalla tarvitaan pitkälle kehitettyjä tuotteita, ja siten alueemme osaamista mm. energia-alalla. Panostaminen tutkimukseen ja kehittämiseen tuo rahat takaisin moninkertaisena.

Vaasalaislähtöinen emeritusprofessori Sixten Korkmanin on neuvonut, että on pidettävä pyörät liikkeellä panostamalla ja investoimalla järkevästi sekä pitkäjänteisesti. Vain silloin elinkeinoelämä pystyy työllistämään ja yhteiskunta turvaamaan kansalaisille tärkeitä peruspalveluita.

Näen tietyt kehitystendenssit todella tärkeinä tulevien vuosien politiikassa. Tärkeimmäksi nostaisin väestönkehityksen, sillä siitä pitkälti riippuu hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito.

Syntyvyys on pudonnut alimmalle tasolle sitten 1868 vuoden jälkeen, ja väestömme ikääntyy nopeimmin koko Euroopassa. Väestöliiton tuoreen raportin mukaan julkisten palveluiden rahoitus kriisiytyy jo kymmenessä vuodessa, ja eläkejärjestelmä alkaa horjua 2040-luvulla. Jos mitään ei tehdä, edessä on kuihtumisen aika. Ei ole yksinkertaisia ja varmoja tapoja saada nykynuoret hankkimaan enemmän lapsia, mutta usko tulevaisuuteen ja hyviin elinoloihin vaikuttaa nuorten pariskuntien valintoihin. Työelämän ja perheen yhteensovittamiseen on panostettava entistä enemmän.

Lisäksi on mietittävä, miten Suomeen saadaan maahanmuuttajia töihin. Suomella ei ole työperäisen maahanmuuton ohjelmaa, toisin kuin monilla muilla kehittyneillä ja ikääntyvillä mailla. Tällä olisi jo kiire.

Väestönkehitys on selkeässä vuorovaikutuksessa työllisyyden kanssa. Jo nyt meillä on pulaa työntekijöistä tietyillä aloilla, vaikka samaan aikaan työttömyys on korkea.

Koulutusta on osattava kohdentaa paremmin, ja lisäksi on tunnustettava se tosiasia, että tarvitsemme tietyille aloille huippuosaajia maamme ulkopuolelta. Maailmalla on kova kilpailu osaajista, heitä pitää osata houkutella tänne kevennetyllä maahanmuuttoprosessilla sekä toimivilla kotouttamispalveluilla.

Puhdas luonto sekä vakaa ja turvallinen yhteiskunta ovat valttejamme, niitä pitää osata hyödyntää prosessissa. Samoin on pidettävä paremmin kiinni täällä valmistuneista ulkomaisista korkeakouluopiskelijoista, ja keksittävä keinot, kuinka heidät saadaan houkuteltua jäämään töihin tänne.

Viimeisenä nostan esiin kasvavan epätasa-arvon yhteiskunnassamme. Tulo- ja elintasoerot heijastuvat terveyteen, koulutukseen ja osaamiseen. Ihminen on tärkein resurssi, ja siksi ihmisiä tulee kannustaa välittämään omasta terveydestään ja hyvästä koulutuksesta. Aliresursoitu perusterveydenhuolto olisi pantava kuntoon auttamaan ja aktivoimaan kansalaisia toimimaan oman hyvinvointinsa puolesta. Terveyttä edistävä toiminta on halvempaa kuin sairauksien hoito.

Koulutuksen merkitys on ratkaisevan tärkeä työvoimaa ja työllisyyttä ajatellen. Vain korkean tason osaamisella pystymme ylläpitämään tarpeeksi korkean työllisyysasteen ja tärkeitä palveluja. En kuitenkaan näe perusteltuna, että hallituksen ajama oppivelvollisuuden pidentäminen toteutettaisiin juuri nyt, kun taloutemme on koronan vuoksi heikentynyt.

Paljon tärkeämpänä pidän sitä, että kohdistetaan varoja tukea tarvitseville jo varhaiskasvatuksessa. Perusopetuksessa rahaa tulisi osoittaa oppimisen tukeen yleisesti sekä opinto-ohjaukseen, erityisesti nivelvaiheisiin. Oppivelvollisuuden pidentäminen on tärkeä asia, mutta tehdään se sitten, kun em. mainitsemiini asioihin voidaan laittaa riittävästi rahaa.

On tärkeää pitää positiivista mielialaa edelleenkin. Pitää uskoa nousuun ja uskaltaa suorittaa toimenpiteitä myös pitemmällä tähtäimellä.

Riitta Pääjärvi-Myllyaho

Pohjanmaan kokoomuksen 1. vpj

puoluevaltuuston jäsen

Vaasa

Kommentoi