Lukijoilta: Tutkimukseen investoiminen on arvokas valinta

Koronapandemia on osoittanut, että tieteeseen sijoittaminen on olennaista kriiseistä selviytymiseksi ja tulevien kriisien ehkäisemiseksi. Ilman pitkäjänteistä perustutkimusta ei olisi soveltavankaan tutkimuksen tuloksia, kuten rokotteita, lääkkeitä ja tietoliikenneteknologiaa, joka mm. mahdollistaa etätyön ja siten ihmishenkien pelastamisen.

Tieteeseen ei voida panostaa tavoittelematta samalla mahdollisimman tasokasta tutkimusta, sillä ilman korkeatasoista tutkimusta ei synny uusia tieteellisiä läpimurtoja eikä tiede uusiudu ja kehity. Kansainvälisen vertaisarvioinnin avulla varmistettava korkea laatu on avainasemassa erityisesti Suomen Akatemian myöntämässä ankarasti kilpaillussa tutkimusrahoituksessa.

Akatemian tutkijalähtöisillä rahoitusmuodoilla tuettavista tutkijoista ja hankkeista päättävät kolme tieteellistä toimikuntaa eli biotieteiden, terveyden ja ympäristön tutkimuksen, kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen sekä luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunnat. Toimikuntien tehtävänä on valita tutkijoiden ehdottamista hankkeista kansainvälisessä arvioinnissa parhaiksi arvioidut tutkimussuunnitelmat rahoitettaviksi.

Kansainvälisessä arvioinnissa laadukkaiksi todettuja hakijoita on niin paljon, että toimikunnat joutuvat jatkuvasti jättämään rahoittamatta lukuisia erinomaisiksi todettuja tutkijoita, joiden mahdollisten tieteellisten läpimurtojen toteutumatta jääminen saattaa pidemmällä aikavälillä hidastaa yhteiskunnan kehitystä ja kykyä reagoida maailmanlaajuisiin ongelmiin. Suomalaista tiedettä uhkaavat potentiaalin hukkaaminen ja tutkijapako.

Tutkijalähtöinen rahoitus ei ole tärkeätä vain yliopistoille ja tutkimuslaitoksille vaan koko yhteiskunnalle. Rahoituksella koulutetaan korkean luokan osaajia esimerkiksi lääke-, teknologia- ja vientiteollisuuden aloille ja varmistetaan sitä kautta muun muassa teollisuutemme kilpailukyky.

Leikkaukset tutkimuksesta ovat siten myös leikkaus koulutuksesta ja osaamisesta pitkälle tulevaisuuteen. Korkeatasoisen tutkimuksen mahdollisuuksia on heikentänyt myös se, että merkittävä määrä vapaasti kilpailtavaa tutkimusrahoitusta on jo kadonnut mm. tekniikan alalta Tekesin tutkimusrahoitukseen tehtyjen muutosten takia ja sen sulauduttua osaksi Business Finland -organisaatiota.

Suomen Akatemian myöntämällä tutkijalähtöisellä rahoituksella on kehitetty esimerkiksi tehokkaita ja entistä räätälöidympiä syöpähoitoja, tutkittu sydänperäisten äkkikuolemien syitä ja kehitetty ekologisesti kestäviä materiaaleja muoveja korvaamaan. Tutkimuksen keinoin on edistetty kestävää ravinnontuotantoa sekä puhtaan veden saatavuutta, jotta näitä riittäisi maailman väestölle.

Akatemian rahoittamat hankkeet tuottavat myös tietoa esimerkiksi oppimisesta koulutusjärjestelmän kehittämiseksi ja lisäävät ymmärrystä sosiaalisesta käyttäytymisestä koronarajoitusten kaltaisissa oloissa. Tutkijat etsivät uusia tulkintoja historiasta, jotta hahmottaisimme aiemmin katveeseen jääneiden ihmisryhmien kokemuksia ja osaisimme suunnistaa yhä jännitteisemmässä globaalissa vuorovaikutuksessa.

Yhteiskunta ei selviydy ilman tieteellistä tietoa. Tutkimus ei ole ylellisyyttä vaan kaikessa tulevaisuuteen suuntautumisessa välttämätöntä. Tarvitsemme sekä luonnontieteellis-teknologisia selityksiä maailman ilmiöille että ihmistieteiden ymmärrystä kulttuurisista merkityksistä. Tieteen edistämisellä on myös ratkaisevaa kansantaloudellista merkitystä. Tutkimus luo sen osaamisen, jonka pohjalta yhteiskuntaa rakennetaan.

Yhteisiä varoja ei voida ajatella sijoitettavan koulutukseen ilman tutkimusta, koska koko koulutusjärjestelmämme rakentuu tieteellisen tutkimuksen varaan. Yliopistolain mukaan yliopistoissa annetaan tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta, ja yliopistot kouluttavat asiantuntijoita kaikille yhteiskunnan sektoreille.

Suomessa tutkimusrahoitus on alle 3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Maan hallitus on asettanut tavoitteeksi 4 prosenttia. Jopa tavoitetaso on huomattavasti alhaisempi kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa. Aivovuoto on huolestuttava: lahjakkaat tutkijat suuntaavat ulkomaille parempien työskentelyedellytysten ja tutkimusrahoituksen perässä. Suomessa olisi mahdollisuus korkeatasoiseen tieteeseen myös jatkossa, mutta se edellyttää riittävää panostusta tutkijalähtöiseen tutkimusrahoitukseen.

Tutkimukseen investoiminen – tai sen näivettäminen – on olennainen yhteiskunnallinen arvovalinta. Suhtautumisemme tähän valintaan mittaa sitä, välitämmekö oman kansakuntamme ja ihmiskunnan tulevaisuudesta. Tutkimusrahoituksen asema arvojärjestelmämme kokonaisuudessa on siksi kokoaan isompi asia.

Reko Leino

Sami Pihlström

Ursula Schwab

Kirjoittajat ovat professoreita ja Suomen Akatemian tieteellisten toimikuntien puheenjohtajia

Kommentoi