Lukijoilta: Tutkimus ja osaaminen pelastavat Suomen

Arvostettu taloustutkija Matti Pohjola on todennut, että Suomen historiassa tuottavuudesta ja talouskasvusta kolmasosa on syntynyt ihmisten osaamisesta ja kaksi kolmasosaa uusista ideoista. Yhteiskunnan hyvinvointi ja kehitys ovat edenneet teknologisen kehityksen ja uutta oppivien ihmisten yhteisvaikutuksesta ja tehneet Suomesta maan, jota arvostetaan ympäri maailman ja josta olemme ylpeitä.

90-luvun laman jälkeen taloutta tasapainotettiin raskaasti ja kovin keinoin. Osa tuolloin tehdyistä ratkaisuista on jälkikäteen todettu virheiksi, jotka ovat aiheuttaneet sosiaalisia ongelmia, inhimillistä pahoinvointia ja tulleet kalliiksi.

Lamassa ja sen jälkimainingeissa tehtiin kuitenkin myös onnistuneita ratkaisuja. Erityisenä onnistumisena on pidetty Lipposen hallitusten satsauksia tutkimukseen ja koulutukseen. Ne olivat osaltaan tukemassa Suomeen 2000-luvun alussa syntynyttä vahvaa nousukautta ja mm. Nokian menestystarinaa.

Nousukausi päättyi 2008 iskeneeseen finanssikriisiin, jonka laineet löivät pitkälle 2010-luvulle. Lähes koko 2010-luku menetettiin finanssikriisistä toipumiseen ja talouden tasapainotusyrityksiin leikkausten ja veronkorotusten avulla. 90-luvun lamasta poiketen nyt leikkaukset osuivat myös koulutukseen ja tutkimukseen. Finanssikriisin aikoihin tapahtunut Nokian matkapuhelinten romahdus syvensi suomalaisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI-toiminnan) alenemaa.

Yhteisvaikutuksena 2010-luku jäi historiaan vuosikymmenenä, jolloin tutkimuksesta ja osaamisesta tunnettu Suomi jäi jälkeen monilla talouden mittareilla vertailumaistaan. Erityisesti tuottavuuden kasvun ja sen myötä talouskasvun pysähtyminen vaikeutti julkisen talouden saamista tasapainoon.

Koronaviruksen aiheuttaman kriisin jälkeen kysymys kuuluu, olemmeko ottaneet opiksi menneistä kriiseistä ja vuosikymmenistä. Ainakin Suomessa on nyt havahduttu siihen, että TKI-satsaukset on saatava nousuun. Koronaelvytyksestä merkittävä osa, noin 700 miljoonaa euroa, suunnataan tutkimus- ja kehitystoimintaan. Yhteiseksi, puolueiden ja monien järjestöjen jakamaksi, tavoitteeksi on asetettu TKI-investointien nostaminen 4 prosenttiin Suomen bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä taso on alle 3 prosenttia.

Tavoitteen saavuttaminen edellyttää noin 200 miljoonan euron lisäystä julkiseen ja 400 miljoonan euron lisäystä yksityiseen TKI-rahoitukseen vuosittain. Kyse on suuresta satsauksesta, joka kuitenkin on yksi tärkeimmistä Suomen tulevaisuuden kannalta. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan paitsi rahaa, myös nykyistä enemmän yhteistyötä julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä. Yhteistyön avulla julkiset eurot saavat liikkeelle entistä enemmän myös yksityisiä investointeja, joiden avulla syntyy työpaikkoja ja kasvua.

Tutkimustoiminta ei ole mahdollista ilman tutkimusta tekeviä ihmisiä. Siksi on pidettävä jatkuvasti huolta myös koulutusjärjestelmästä. Suomi on 2000-luvun aikana pudonnut koulutustasossaan alle kehittyneiden maiden keskiarvon. Tähän meillä ei ole varaa, jos haluamme olla korkean elintason maa myös tulevaisuudessa.

Tavoitteen saavuttamiseksi on asetettu kaikista eduskuntapuolueista koottu työryhmä, jonka puheenjohtajana toimin. Tarkoituksemme on löytää keinot, joilla TKI-rahoitus saadaan Suomessa pysyvään ja ennakoitavaan nousuun. Työ valmistuu vuoden vaihteessa. Oman alueemme yhteistyömalleissa on paljon esimerkkejä, jotka toimivat myös koko maan tasolle laajennettuna. Niitä vien ylpeänä eteenpäin.

SDP:n kansanedustaja Vaasasta

Kommentoi