Lukijoilta: Tuulivoimalla vetyä tekemään

Jokin aika sitten tässä lehdessä oli artikkeli tieyhteyden rakentamisesta Pohjanlahden yli. Siinä perusteltiin tien rakentamisen tarpeellisuus, mutta todettiin myös investoinnin suuruuden olevan rakentamisen esteenä.

Vaasaan suunnitellaan vetyä valmistavaa laitosta ja siitä sähköä tekevää tehdasta. Vedyn valmistaminen vedestä vaatii runsaasti sähköenergiaa ja sitä on tarkoitus tehdä uusiutuvilla lähteillä, eli tosiasiallisesti tuulivoimaloilla.

Julkisessa keskustelussa, jopa eduskunnassa, vaaditaan uusiutuvien energioiden käyttöönottoa, mutta ei kuitenkaan sanota, mitä sillä uusiutuvalla tarkoitetaan. Vaaditaan fossiilisten polttoaineiden, kuten turpeen käytön lopettamista. Samalla kuitenkin yleisesti vastustetaan tuulivoiman rakentamista.

Suomen rakennuskantaa lämmitetään suurelta osin turpeella. Lämpölaitosten pitäisi keksiä turpeen tilalle jotakin uusiutuvaa polttoainetta. Puuhaketta ei kaikille riitä, eikä se aivan helpolla myöskään pala ilman, että tehdään suuria ja kalliita muutoksia kattiloihin.

Mitä on se lämpöarvoltaan turpeen kanssa samanarvoinen uusiutuva polttoaine, jolla kaukolämpölaitoksen vesi kuumennetaan jatkuvalla käytöllä yli 100-asteiseksi? Sama kysymys voidaan esittää myös CHP-laitosten sähköntuotannolle.

Vaasalaiseen vedyn valmistamiseen saatavan sähköenergian tekemiseen on ratkaisu ihan vieressä, Pohjanlahti.

Yhdistetään tien ja tuulivoimaloiden rakentaminen lahden yli. Aloitetaan tien rakentaminen vähitellen pengertämällä rannasta lähtien ja tehdään tuulivoimaloita tien varteen rakentamisen edetessä muutaman sadan metrin välein. Luodoille voidaan tehdä useampikin. Näin saadaan kaksi asiaa samalla kertaa, tieyhteys lahden yli ja tuulienergiaa vetytehtaalle. Tehokasta merituulienergiaa. Pohjanlahti on kuin tuulitunneli.

Perustettavaan hankeyhtiöön on varmuudella muitakin tulijoita, kuin EPV Energian osakkuusyhtiöt. Myös EU saattaa olla kiinnostunut rahoittamaan.

Tuulivoimapuistoja rakennetaan nykyisin pitkin metsiä ja niille raivataan tielinjoja samalla hiilinielua hävittämällä. Suuria merituulipuistoja suunnitellaan ainakin Tahkoluodon edustalle ja muuallekin merialueille.

Merituulelle voidaan tehdä suuritehoisempia, yli 10 MW:n voimaloita. Niiden napakorkeus on huomattavasti pienempi maalle rakennettaviin verrattuna. Ei tarvitse hakea tuulta pilvien tasolta.

Ongelmana ovat korkeat rakentamiskustannukset, jos perustukset pitää tehdä kymmenien metrien syvyyteen tai kelluvalle perustukselle. Samoin sähkön siirto mereltä maalle on kallista.

Kummatkin ongelmat vältetään, kun voimalat rakennetaan kiinteän maayhteyden varteen. Voidaan tehdä matalammat tornit, voidaan käyttää yleisesti jo maallakin käytössä olevaa nosturi- ym. tekniikkaa. Vältetään maantiekuljetuksen ongelmat. Koko voimalan rakennusosat voidaan kuljettaa vettä pitkin laiva-/proomukuljetuksena suoraan asennuspaikalle.

Energian siirtoon ei tarvita suuria investointeja. Kantaverkkoon Tuovilan sähköasemalle on lyhyt matka ja verkkoyhteys on jo Vaskiluodosta sinne valmiina. Valmista maa-/siltayhteyttä voidaan valmistuttuaan käyttää uuden maitten välisen maakaapeliyhteyden rakentamiseen Ruotsiin, edullisemmin, kuin merikaapeli.

Tarvetta sieltä saatavalle vesisäätösähkölle on entistä enemmän, kun Suomen uudet ydinvoimalat saadaan tuotantoon. Stornorrfors Uumajassa odottaa.

Rantakadun ja Palosaaren rantatalojen asuntojen asukkaille lohdutukseksi voisi sanoa, että ei sieltä ulapalta kovin monta myllyä näy, suurin osa katoaa horisontin taakse.

Juhani Prusti

Seinäjoki

Kommentoi