Lukijoilta: Työllistämisen edistämiseen lisää tekemisen meininkiä

Jari Aaltonen kirjoitti osuvasti työvoimapolitiikasta 5.1.2021. Seuraavassa muutamia ajatuksia, jotka nousivat esiin kirjoituksen luettuani.

Seinäjoen kaupunki oli mukana valtakunnallisessa työllisyyden kuntakokeilussa jo vuosina 2012–2015, jolloin kehitettiin työttömien työnhakijoiden palveluja ja muun muassa terveyspalveluja lakisääteisten työttömien terveystarkastusten lisäksi. Kokeilussa luotiin myös uusi toimintamalli Seinäjoen kaupungin työllisyyspalveluille.

Juha Sipilän hallituksen työllisyyskokeilussa Seinäjoki ei ollut mukana, vaan alueella testattiin tuolloin allianssi-mallia, ja tulokset olivat hyviä.

Seuraava vaihe on nykyisen hallituksen liikkeelle laittama kokeilu, jolla on kova tavoite; saada aikaan pysyvä kuntavetoinen palvelurakenne työllisyyden kehittämisessä.

Työllisyyden toimintakentällä tapahtuu siten suuria muutoksia juuri nyt. Presidentti Niinistö on vahvistanut lain työllisyyden kuntakokeilusta joulukuussa 2020. Kokeilu alkaa maaliskuussa ja jatkuu aina kesään 2023 saakka. Kokeilussa asiakasvastuu siirtyy TE-toimistosta kuntiin noin 230 000:n työttömän kohdalla.

Seinäjoki ja Ilmajoki ovat yhdessä mukana kokeilussa ja asiakasmäärä on noin 3 000 kuntalaista. Kohderyhmänä ovat työttömänä työnhakijana ja työvoimapalveluissa olevat alle 30-vuotiaat, kaikki maahanmuuttajat ja kaikki Kelan etuuksilla olevat henkilöt. Kokeilussa siirtyy myös TE-toimiston työntekijöitä määräaikaisesti kuntaorganisaatioon palvelemaan edellä mainittuja kohderyhmiä. He ovat yhdessä kuntatyöntekijöiden kanssa luomassa uutta työllisyyden toimintakulttuuria.

Sanna Marinin hallitus on sitoutunut kokeilun myötä siirtämään työnvälityksen tehtävää ja vastuuta kuntakentälle pysyvästi.

Kokeilut ovat tärkeässä roolissa tuottamassa kokemuksia asiakastyön kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Kokeilujakson jälkeen seuraava vaihe on siis hallitusohjelman kirjauksen mukaan pysyvä palvelurakenne, jossa kunnat järjestävät työvoimapalveluja lähellä kuntalaisia. Tämä on ennen kaikkea myös hallinnon läheisyysperiaatteen mukainen kehityssuunta, jonka mukaan julkisia tehtäviä tulee hoitaa mahdollisimman lähellä kuntalaisia. Toisin sanoen kokeiluja ei ole tarkoitus enää purkaa.

Vielä nykyistä parempi työllisyys ja alueen vetovoima kehittyvät vain yhdessä tekemällä. Tuloksekkaalle kumppanuudelle on Etelä-Pohjanmaalla pitkät perinteet. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin huolimatta toimintaympäristöön vuonna 2020 ilmaantuneista epävarmuustekijöistä.

Vaikutetaan niihin asioihin, joihin voimme vaikuttaa. Kehitytään yhdessä ja myös yhteistyön tekemisessä. Vain siten Etelä-Pohjanmaa säilyy työllisyyden kärkimaakuntana myös tulevaisuudessa.

Ilkka Rintala

hankejohtaja

Seinäjoen kaupunki

Seinäjoen ja Ilmajoen työllisyyden kuntakokeilu

Kommentoi