Lukijoilta: Työllisyyspäätökset pöytään

Kollegani Antti Kurvinen (kesk.) yritti selittää parhain päin hallituksen toispuoleisen budjettiriihen tuloksia kolumnissaan (I-P 19.9.).

Kurvinen noudatti keskustan taktiikkaa, jossa väitetään kokoomuksen kiistävän testaus- ja rokotusmenojen tarpeen ja väistetään pääkysymys työpaikkojen luomisesta. Kannatamme tietenkin panostuksia koronan hoitoon. Tätä linjaa olemme tukeneet pitkin korona-vuoden lisäbudjetteja.

Kurvinen väittää, että korona-kulut ovat oma asiansa, mutta ”muuten taloudenpidossa palataan ensi vuonna päiväjärjestykseen”. Näinköhän? Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) budjettiehdotuksessa otetaan yli 7 miljardia euroa lisävelkaa ilman testaus- ja rokotekuluja, jotka lisättiin tämän päälle riihessä.

Kokoomuksen ratkaisu ei ole leikkaaminen, vaan suuremmat päätökset työssä olevien lisäämiseksi. Esitämme päätöksiä, joilla päästäisiin 118 000 työsuhteen lisäykseen ulkopuolisten arvioiden mukaan. Silloin kääntyisimme tielle, jolla suomalaiset nousevat omille jaloilleen töihin. Saisimme velkakierteen pysäytettyä ennen Kreikan pysäkkiä.

Kurvisen mukaan ”budjettiriihessä päätettiin ratkaisuista, joilla yli 30 000 ihmistä pystytään valtiovarainministeriön todennuksen mukaan työllistämään”. Tämä ei valitettavasti pidä paikkaansa. Valtiovarainministeriön ekonomisti Olli Kärkkäinen myönsi, että VM:n virka-arvio riihen päätösten vaikutuksesta on vain noin 15 000 työsuhdetta.

Kurvinen ymmärsi tahallaan väärin, että olisimme vähätelleet työpaikkoja. Ei tietenkään. Me vähättelemme hallituksen työpaikkoja luovien ratkaisujen mittakaavaa, ne ovat näpertelyä tarpeeseen nähden. Isänmaan pelastaminen edellyttää kymmenkertaista mittaluokkaa työpaikkoja luoviin päätöksiin. Päätöksistä työpaikkoihin kestää vuosia. Siksi päätöksiä on tehtävä heti.

Avain on antaa ihmisille lisää happea toimia niin kuluttajina, yrittäjinä, työntekijöinä kuin työllistäjinäkin. Pienet yritykset on saatava paikallisessa sopimisessa isojen kanssa samalle viivalle. Vanhanen on eduskunnassa torpannut esityksemme palkkaverojen keventämisestä. Kotitalousvähennystä hallitus on jo kaventanut.

Samaan aikaan Ruotsissa tuloverojen kevennys on keskeinen osa elvyttämistä. Ruotsin hallitus esittää palkkaveron keventämistä noin miljardilla eurolla ja sivukulujen keventämistä sadoilla miljoonilla. Ruotsin keskustan johtaja Annie Lööf kehuu kevennyksiä. Hänen mukaansa tuloveron kevennykset ”lisäävät kannustimia siirtyä tukien piiristä työhön ja antavat maallemme uuden alun”.

Ruotsin kehitys on jo pitkään antanut aihetta leukailulle, että länsinaapurissa on paremmat demarit kuin Suomessa. Toivon Suomen keskustalta ryhtiliikettä, ettei samanlainen kasku saa perusteita keskustan johdon osalta.

Kai Mykkänen

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja (kok.)

Kommentoi