Lukijoilta: Työntekijöiden asemaa on parannettava

Koronakriisi on jälleen osoittanut Suomen työmarkkinoiden toimivuuden ja joustavuuden. Nopealla tahdilla sovittu, määräaikainen lomautusten helpottaminen ja työttömyysturvan parantaminen pelastivat Suomen suurelta irtisanomisaallolta. Julkinen valta on onneksi tullut yritysten avuksi ja pelastanut monet konkurssilta. Myös työehtosopimusten mahdollistamat paikallisen sopimisen elementit auttavat selviämään kriisien läpi, mikä on yritysten ja työntekijöiden edun mukaista.

Paikallinen sopiminen mahdollistaa jo nyt erilaisiin tilanteisiin sopeutumisen sekä vaikeina että hyvinä aikoina. Valitettavasti tilanne on usein se, että työnantaja suostuu sopimaan paikallisesti vain työntekijöiden asemaa huonontavista asioista.

Neuvotteluinto loppuu, kun ehdotus sisältää parannuksia työntekijöiden asemaan. Suurinta osaa työehtosopimusten mahdollistamista paikallisen sopimisen elementeistä ei tällä hetkellä hyödynnetä.

Yhdessä neuvoteltujen sopimusten noudattaminen takaa kaikenlaisille yrityksille yhteiset pelisäännöt, jolloin yksikään yritys ei saa perusteetonta kilpailuetua polkemalla työntekijöiden palkkoja. Historia on osoittanut, että parhaiten johdetut yritykset selviävät kriiseistä voittajina.

Työehtosopimukset on neuvoteltu yhdessä työntekijöitä ja työnantajia edustavien liittojen kesken. Neuvotteluihin voi vaikuttaa järjestäytymällä näiden liittojen jäseneksi. Työntekijöiden neuvottelumandaattia työpaikoilla käyttää vaaleilla valittu henkilöstön edustaja, joka on ammattiliiton jäsen.

Ammattiliitot ovat jäsentensä summa, ja niissä käytetään laajaa jäsendemokratiaa. Ammattiliitto Pron neuvottelutavoitteet päätetään yritysten luottamusmiesten aloitteiden perusteella. Luottamusmiesten työtä on tietää, miten työpaikoilla kulloinkin menee.

Nykyistä laajemmat tiedonsaantioikeudet parantaisivat vuoropuhelua henkilöstön edustajien ja yritysten johdon välillä entisestään.

Tuore palkkalinja pitää huolen palkansaajien ostovoimasta. Talous ei elvy, ellei kotimainen kysyntä ole vahvaa. Palkkaratkaisulla nostetaan kuluttajien luottamusta talouteen. Palkankorotuksista hyötyvät monet pk-yritykset: kampaamot, autokorjaamot ja tilitoimistot.

Tiedän yrityksiä, joissa työehtosopimus nähdään liittojen tuottamana palveluna: se takaa reilun kilpailun ja pelisäännöt alan sisällä ja kannustaa vastuulliseen työnantajapolitiikkaan.

Lainsäädännöllä päätetty minimipalkka alistaisi työn hinnan poliittiselle päätöksenteolle. Se tekisi työmarkkinoiden ennustettavuudesta hankalaa: palkankorotukset heiluisivat kulloisenkin hallituskokoonpanon mukaisesti. Työpaikkojen tilanne tunnetaan parhaiten työpaikoilla. Siksi nykyinen järjestelmä on todettu kaikkien kannalta toimivimmaksi.

Korona aiheutti ennennäkemättömän talouskriisin. Kriisin varjolla ei kuitenkaan pidä ujuttaa työehtojen heikennysehdotuksia päätöksenteon rattaisiin. Kriisin keskellä työelämän rakenteiden ja tukiverkkojen on oltava vahvempia kuin koskaan. Laman ja suurlomautusten keskellä ei pidä lyödä lyötyjä.

Koronan myötä työelämässä toteutui digi- ja etätyöloikka. Etätyö on tullut jäädäkseen, ja moni kokee, että sen tuoma mahdollisuus vaikuttaa omaan työntekoon on lisännyt työhyvinvointia. Etätyö voi laajentaa työssäkäyntialuetta periaatteessa rajattomasti. Tällä voi olla merkittäviä vaikutuksia maakuntiin, jos esimerkiksi valtiotyönantaja muuttaa osan työtehtävistään paikasta riippumattomiksi. Myös yritysten mahdollisuudet rekrytoida uusia osaajia paranevat. Etätyö voi olla suuri aluepoliittinen ratkaisu, jossa kaikki voittavat. Asiasta on vuosikymmeniä puhuttu, mutta juuri mitään ei ole tapahtunut. Nyt on etätyön momentum.

Suomen yrittäjissä kuvitellaan, että työmarkkinajärjestelmään voi vaikuttaa ilman, että osallistuu sen rakentamiseen. Todellisuudessa ehtoja voi muuttaa vain neuvottelemalla niistä osapuolten kanssa. Yksikään yritys ei pärjää kilpailussa ilman osaavia työntekijöitään, joilla on lain sallima oikeus järjestäytyä. Tätä oikeutta toivoisi Suomen yrittäjienkin kunnioittavan. Niissä maissa, joissa ammattiyhdistysliike saa toimia vapaasti, on hyvinvoivin keskiluokka ja tasaisin tulojako.

Suomen yrittäjien pitkäaikainen pyrkimys heikentää tavallisten työssäkäyvien ihmisten järjestäytymisastetta ja sitä kautta asemaa työmarkkinoilla on vastuutonta. Työmarkkinoiden sääntely on tehty heikompien aseman parantamiseksi. Vahvat pärjäävät aina.

Puheenjohtaja, Ammattiliitto Pro

Kommentoi