Lukijoilta: Työntekijöitä ulkomailta

Kansan ikärakenne on ajautunut siihen jamaan, että eläkkeelle siirtyvät ikäluokat ovat paljon suurempia kuin kouluista työmarkkinoille valmistuvat ikäluokat. Siis eläkkeitten maksajat vähenevät ja eläkkeitten nostajat lisääntyvät. Työllisten eläkemaksua onkin jo jouduttu nostamaan.

Eläke- ja sotemenot siis kasvavat. Tarvitaan hoitavia käsiä enemmän ja hoitajien palkanmaksajiksi veronmaksajia yksityiselle puolelle lisää. Toki eläkeläisetkin maksavat veroja, mielestään prosentteina liikaakin, mutta kun eläke on paljon pienempi kuin palkka oli, niin verot euromääräisesti vähenevät.

Suomessa on yhtä aikaa paljon työttömiä ja monilla aloilla työvoimapula. Ongelmana onkin se, että työttömän osaaminen ja uudessa työssä vaadittava osaaminen eivät kohtaa. Pitäisi kouluttautua uuteen ammattiin. Syynä voi olla myös haluttomuus muuttaa työn perässä edes maan sisällä.

Onneksi monissa maissa syntyvyys on ollut vielä yli oman tarpeen. Suomi on saanut muiden maiden kouluttamia työntekijöitä, mutta ei kylliksi. Toki nykyään voi tietotyötä tehdä vaikka Intiasta käsin, mutta palkkaverot menevät myös sinne.

Kansainvälinen kommunikointi tapahtuu valtaosin englanniksi. Työllistymisen näkökulmasta pakkoruotsi pitäisikin kouluissa korvata pakkoenglannilla.

On laskettu, että tarvitaan noin 20 000 työntekijää ulkomailta vuosittain keventämään suomalaisten työllisten maksutaakkaa. Työnantajat ovatkin pitkään vaatineet, että lupamenettelyä työvoiman palkkaamiseksi EU:n ulkopuolelta pitää helpottaa. Nyt vihdoin hallitus vastasi tähän pyyntöön myöntävästi.

Työperäinen maahanmuuttaja on siis sellainen, jolle työpaikka on odottamassa.

Maahanmuuttoviraston viimeinen vuosiraportti on vuodelta 2019.

Ensimmäisen oleskeluluvan työnteon perusteella sai silloin 9 461 muuttajaa. Eniten muutti tällä perusteella Ukrainasta, Intiasta, Venäjältä, Kiinasta ja Filippiineiltä.

EU:ssa työvoima voi liikkua vapaasti. EU-kansalaisia rekisteröitiin työn perusteella 3 865.

Jatko-oleskeluluvan sai työnteon perusteella 8 255 työntekijää.

Toissa vuonna syntyneistä lapsista jo joka seitsemäs oli ulkomaalaistaustainen. Heistä tulee työvoimaa samassa tahdissa kuin suomalaistaustaisistakin lapsista. Vanhempina tulleilta menee ensin aikaa kotoutumiseen suomalaiseen kulttuuriin ja kielen opiskeluun ennen tarpeellisia ammattiopintoja. Pakolaisia tuli 3 709 vuonna 2019.

Suomesta myös muutetaan pois. Vuonna 2019 mamuksi ryhtyi 17 263 asukasta. Suurin osa aikuisista oli jonkin tutkinnon suorittaneita.

Aivovienti on maalle huono asia. Tämä jatkunee, koska kyselyn mukaan suuri osa nuorista on valmiita työskentelemään ulkomailla.

Markus E. Myllymäki

Vaasa

Kommentoi