Lukijoilta: Työpaikat vaarassa turvealalla

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen ohjelmassa on sitouduttu turpeen energiakäytön puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä.

Nyt on kuitenkin käynyt niin, että turpeen energiakäyttöä ollaan puolittamassa jo ennen määräaikaa, johtuen mm. päästöoikeuksien kallistumisesta parissa vuodessa 5 eurosta 25 euroon.

Syksyllä 2020 hallitus päätti budjettiriihessä antaa lisää vauhtia polttoturpeen alasajolle verotusta kaksinkertaistamalla. Hallitusta on muistutettu ja varoitettu päätöksen monista haitallisista ja kalliiksi tulevista seuraamuksista.

Suomen turvetuotannon nykyisestä reilusta 50 000 hehtaarista yli puolet on Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Valtaosa Suomessa nostetusta turpeesta, noin 90 prosenttia, poltetaan energiaksi. Turvepäätöksestä on unohtunut kokonaan huoltovarmuuden tärkeys. Kriisitilanteessa turvetta korvaavaa polttoainetta on vaikea saada.

Eniten turpeen alasajo koskettaa itse turveyrittäjiä ja turveurakoitsijoita. Turvealalta katoaa tutkimuksen mukaan suoraan 1 700 työpaikkaa ja kerrannaisvaikutuksineen 3 500 työpaikkaa.

Monet yrittäjät ovat lisäksi investoineet kalliita koneita, jotka jäävät yrittäjille itselleen.

Turpeen nopea alasajo tulee kalliiksi muillekin kuin turveurakoitsijoille.

Lämpölaitokset joutuvat uusimaan kattiloitaan ennenaikaisesti. Sen seurauksena lämmön ja mahdollisesti myös sähkön hinta nousee. Tämä näkyy myös kaukolämpöverkon asiakkaille.

Turpeen alasajon vaikutukset näkyvät välillisesti myös turvesoilla tarvittavien koneiden myynnissä ja huollossa.

Maataloudessa turvetta käytetään mm. kuivikkeena ja kasvihuoneviljelyssä kasvien alustoina. Myös kuiviketurpeen ja kasvualustaturpeen saaminen vaarantuu.

Keskustan Peräseinäjoen kirkonkylän paikallisyhdistys

Kommentoi