Lukijoilta: Työuupuneet ansaitsevat parempaa hoitoa

Työuupuneet tarvitsevat ja ansaitsevat parempaa hoitoa ja kuntoutusta sekä työssään uupuneiden oikeutta sairauslomaan uupumuksen perusteella. Nykyisin työuupumuksesta kärsivä henkilö jää usein ilman tarvitsemaansa sairauslomaa, toimeentuloetuutta ja palveluita.

Tärkeä käytännön syy on, etteivät ihmiset tunnista olevansa uupuneita, vaan pitävät jatkuvaa väsymistä ja kyynisyyttä niin normaalina, että sen kanssa on vain jaksettava. Tosiasiassa uupumus heikentää ihmisten hyvinvointia ja työtehoa sekä ajaa pahimmillaan aina työkyvyttömyyteen asti. Kysymys on siis suuresta talouden ja työllisyyden kysymyksestä.

Yksi syy, jonka takia työuupumus ei oikeuta sairauspäivärahaan on, että sitä ei ole määritelty tautiluokitusjärjestelmässä sairaudeksi. Sairausloman aikaisen toimeentulon turvaamiseksi työuupumus luokitellaan lääkäreiden toimesta usein muilla diagnooseilla esimerkiksi masennukseksi tai muiksi mielenterveysongelmiksi. Tämä johtaa lukuisiin ongelmiin sekä ihmisten elämässä että yhteiskuntatasolla.

Yhteiskunnan tasolla ongelmallista on, että diagnosoinnin epäjohdonmukaisuus estää työuupumusten tilastoinnin. Näin ollen työuupumusten määrää ei tiedetä, ja tilanteen kehittymistä on mahdotonta seurata tarkasti.

Masennusta kutsutaan uudeksi kansantaudiksi, mutta epäselvää on, kuinka paljon vähemmän masennusdiagnooseja kirjattaisiin, mikäli työuupumus hyväksyttäisiin perussairaudeksi eikä masennusdiagnooseja kirjoitettaisi vain työssään uupuneen sairausloman toimeentulon takaamiseksi.

Kun lääkärit eivät voi luokitella työuupumusta diagnoosiksi, todelliset uupumukseen johtaneet syyt saattavat jäädä ratkaisematta ja oikeat tuen ja kuntoutuksen keinot jäädä vähiin.

Työuupunut on tällä hetkellä tilanteessa, jossa hänet täytyy luokitella psyykkisesti sairaaksi, mikäli hän tarvitsee sairauslomaa.

Työuupumusdiagnoosin puuttuessa kirjoitettu masennusdiagnoosi voi johtaa lukuisiin hankaluuksiin. Masennusdiagnoosi voi olla syy evätä esimerkiksi henkivakuutus, hoitokuluvakuutus, sairauskuluvakuutus tai pitkäaikainen matkavakuutus. Masennusdiagnoosi voi vaikeuttaa myös adoptioprosessia.

Niin kauan, kun työuupumusta käsitellään masennuksena, se voidaan nähdä työntekijän ongelmana, josta ei tarvitse työpaikalla puhua.

2011 noin neljäsosalla suomalaisista esiintyi työuupumusoireita. Tilastoinnin puutteen vuoksi uudempaa tietoa ei ole, mutta mielenterveysongelmat ovat 10 vuoden aikana nousseet suurimmaksi sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden syyksi. Kokonaisuudessaan mielenterveysongelmat maksavat OECD:n mukaan suomalaiselle yhteiskunnalla 11 miljardia euroa vuosittain.

Tutkimusten mukaan työuupumus vaikuttaa myös ihmisten yksityiselämään, mutta yksityiselämän ongelmat eivät aiheuta työuupumusta. Ongelmat töissä aiheuttavat siis kotien ja parisuhteiden ongelmia, joihin osa ihmisistä hakee apua, vaikka varsinainen ongelma on työpaikalla.

Ruotsissa tilanne on ratkaistu luokittelemalla uupumukselle oma tautidiagnoosiluokka. Ruotsissa työuupumuksesta kärsivät hoidetaan sairausloman lisäksi intensiivisellä kuntoutusjaksolla ns. uupumusklinikoilla. Vastaavaa mallia on syytä kehittää Suomeen.

Jätin aiheesta kirjallisen kysymyksen ministeri Pekoselle. Ministerin vastauksen perusteella uupuneiden kuntoutusta kehitetään parhaillaan, mutta sairauslomaoikeuden osalta ongelmaa ei tunnisteta. Työuupuneen sairausloman saamiseksi ilman masennusdiagnoosia tulee joko Kelan muuttaa tulkintaansa, jonka mukaan sairauslomaan vaaditaan sairausdiagnoosi tai sitten THL:n on määriteltävä seuraavan tautiluokituspäivityksen yhteydessä työuupumus sairaudeksi Ruotsin tapaan.

Työuupumuksesta tarvitaan vielä enemmän tutkittua tietoa ja julkista keskustelua, jotta työssään uupuneet tunnistetaan ja heidän oikeutensa toteutuvat.

SDP:n kansanedustaja Vaasasta

Kommentoi