Lukijoilta: Ugandan leirikoulu opetti näkemään kehitysyhteistyön merkityksen

Julkista keskustelua seuratessa tuntuu siltä, että kehitysyhteistyötä ja etenkin sen merkitystä vähätellään. Kehitysyhteistyö ei ole meiltä pois, vaikka tuntuu, että meillä tällainen ilmapiiri vallitseekin.

Teimme yhdessä Vaasan ja Jyväskylän lyseoiden kanssa tammikuussa reilun viikon kestäneen kehitysyhteistyöleirikoulun Ugandaan. Saimme matkan aikana valtavasti uusia kokemuksia ja ennen kaikkea ymmärsimme sen, miten suuri merkitys kehitysyhteistyöllä on.

Kehitysyhteistyön tarkoituksena on edistää hyvinvointia kehitysmaissa monin eri tavoin. Meille tämä on tarkoittanut panostamista tyttöjen koulutukseen.

Konkreettinen esimerkki tästä on yhteistyökumppanimme Planin Smart Up Factory, jonka toimintaan pääsimmekin tutustumaan paikan päällä. Se valmistaa kuukautissiteitä tytöille, jottei heidän koulunkäyntinsä keskeytyisi kuukautisten ajaksi. Unesco-koulut ovat Suomessa tukeneet tätä projektia.

Pääsimme tutustumaan myös Caring Hands Ugandan toimintaan, jonka tavoitteena on auttaa nuoria aikuisia pääsemään irti köyhyydestä. Slummissa käynti oli mieleenpainuva kokemus. Näimme ikionnellisia lapsia leikkimässä likaisella vedellä, vailla tietoa paremmasta.

Tutustuimme Suomen pakolaisavun toimintaan, joka auttaa pakolaisia esimerkiksi tukemalla yrittäjyyttä.

Pakolaisten saama vastaanotto oli täysin eri kantimissa kuin Suomessa. Näkemämme kehitysyhteistyö oli nimenomaan järjestöjen tekemää, ei siis Suomen valtion.

Vaikka lentomatkoista aiheutuvat päästöt toiselle puolelle maailmaa olivatkin vajaalta 20 ihmiseltä suuret, niin on vaikea ajatella, että olisiko meidän pelkkien päästöjen takia pitänyt jättää matka tekemättä.

Kehittelimme kehitysyhteistyöleirikoulussa ollessamme yhdessä ugandalaisten nuorten kanssa hiilijalanjäljen kompensaatiomallia kompensoimaan matkustamisesta aiheutuneita päästöjä ja edistämään kestävämpää elämäntapaa.

Osana tätä tuemme Planin SmartUp Factoryn ilmastoprojekteja ja kannustamme opiskelijoita kestävämpään elämäntapaan.

Afrikka on myötävaikuttanut ilmastonmuutokseen kaikkein vähiten, mutta ikävä kyllä, se tulee kärsimään siitä kaikkein eniten. Näimme tämänkin Ugandassa ollessamme, sillä kuivuus vaivaa suurta osaa Afrikasta ja sateiden ennustettavuus on huonontunut. Nämä haittaavat viljelyksiä ja lisäävät köyhyyttä. Lieveilmiönä tämä voi aiheuttaa konflikteja ja lisääntyvää pakolaisuutta.

Suomen ongelmat saivat matkan jälkeen ainakin itselläni täysin uudet mittasuhteet.

Ugandassa esimerkiksi eräs poika tuli kysymään meiltä, olisiko meillä antaa yksi kolikko hänelle, koska ei ollut saanut syödäkseen sinä päivänä. Tämä laittoi itseni miettimään, kuinka onnellisia olemme, että saamme asua juuri Suomessa.

Frans Koivula

toisen vuoden opiskelija Vaasan lyseon lukio

Kommentoi