Lukijoilta: Uhoava hyväosaisuus ja mielipidekirjoittaminen

Sanomalehtien mielipidekirjoittaminen on osa kansakunnan ilmaisua ja perintöä, jonka katkeaminen ei olisi suotavaa. Somesylkäisyt ja -räkäisyt eivät ole mielipidekirjoituksia.

Mielipidekirjoituksessa tapahtuu samanlainen sanottavan punninta kuin missä tahansa kirjallisessa työssä. Ytimenä on jokin asia ja haastaminen. Parhaimmillaan mielipidekirjoituksesta seuraa mielipidekeskustelu.

Jokaisen kirjoittajan täytyisi miettiä, miksi hän tahtoo sanoa. Olisi nähtävä omien rivien välit ja se on kovin vaikeaa näkemistä.

Joskus rivien välissä ilmenee uhoava hyväosaisuus. Kas, juuri sitä kirjoittaja viestikin vaikka kirjaimet ja sanat kertoivat aivan muusta.

Uhoavasta hyväosaisuudesta puuttuu eläytymiskyky ja myötätunto. Ihminen sanoo mitä sanoo onnellisuuskuplastaan päin.

Jotkut ovat hyväosaisia ja kiittäkööt siitä Jumalaansa. Minkä sille voi, jos on hyväosainen.

Kaikki eivät suinkaan ole hyväosaisia. On erittäin huono-osaisia ihmisiä, joille elämä on yhtä kasautuvaa huono-osaisuutta. Tämä huono-osaisuus on sellaista, että ihminen saattaa menettää Jumalansa. Ei jaksa rukoilla, kun kaikki on yhtä kakkia ja takapakkia.

Koko ajan isketään lihanuijalla päähän. Oleminen ja aika menevät semmoiseksi.

Joidenkin kohtalona on siis hyväosaisuus, elämä silittää jatkuvasti myötäkarvaan.

Kun on hyväosainen niin saa kirjoittaa siitä. Mitäpä asiaa salaamaan. Ihminen voi tulla kaikin mokomin kaapista ulos ja kertoa olevansa törkeästi hyväosainen.

Mutta uhoava hyväosaisuus on pelottava ilmiö. Ja pelottaa lukea mielipidekirjoituksia, joiden rivien välit pullistelevat uhoa.

Jari Ranta

Vaasa

Kommentoi