Lukijoilta: Uusi mahdollisuus maaseudulle – etätyö

Tänä keväänä koko ihmiskunta joutui hidastamaan tahtiaan. Moni hyppäsi jatkuvasta oravanpyörästä juoksemisesta ja siirtyi kotitoimistoon. Etätyö ei ole mikään uusi ilmiö. Mutta tämän koronakevään aikana huomattiin laajemminkin, että hyvin monenlainen työnteko onnistuu lähes missä vain.

Digiloikkaa tehtiin paitsi koulumaailmassa myös useimmissa työyhteisöissä. Palaverikäytännöt muuttuivat työpaikoilta kotitiloihin.

Monet meistä käyttivät omaa asuntoa työn tekemiseen, jolloin tästä johtuvia kuluja voidaan vähentää verotuksessa. Työhuonevähennys on olemassa, mutta etätyön suosion hyvin todennäköisen kasvun myötä olisi syytä ottaa tarkasteluun työhuonevähennyksen parantaminen verotuksessa.

Tällä hetkellä työhuonevähennystä voi saada, mikäli työnantaja ei ole järjestänyt työpistettä tai -huonetta työpaikalle, tai että työhön liittyy huomattavasti kotona tehtävää työtä. Jos työskentelyä varten on hankittu erillinen työhuone, ovat kaikki siitä johtuvat menot vähennyskelpoisia.

Katson, että etätyön tekemisen mahdollisuuksien lisäämiseksi työhuonevähennystä tulisi kehittää ja parantaa. Työhuonevähennyksen laajentaminen ja parantaminen tukisi maaseudun mahdollisuuksia ja elinvoimaa.

On selvää, että etätyön laajamittaiseen edistämiseen on varmasti myös tarvetta tulevaisuudessa. Etätyön edut ovat paitsi työntekijälleen myös työnantajalle moninaiset. Etätyö voi olla hyvinkin vastaus moniin nykyajan merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin, jotka liittyvät mm. suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä syntyviin ongelmiin, ilmastonmuutokseen ehkäisemiseen tai vaikkapa luovuuden edellytyksiä parantaessa.

Varmaa on, että tarvitsemme työelämään joustavuutta mahdollisen eläkeiän pidentämisen vuoksi, mikä edellyttää pidempää työssäjaksamista. Myös ilmasto- ja ympäristömuutoksista johtuen meidän on harkittava uusia avauksia mm. työmatkojen järjestämiseksi. Kun etätyö lisääntyy, myös työmatkaliikenne vähenee, ja tällöin myös liikennepäästöt vähenevät.

Maaseudun kasvava ongelma on jo jossain määrin ollut työvoiman saatavuus, jolloin yritysten on ponnisteltava osaavan työvoiman saamiseksi. Työ on iso osa meidän kaikkien arkea ja sillä on hyvin vaikuttava merkitys myös ihmisen sijoittumiseen ja asumiseen. Työssä jaksaminen ja työviihtyvyys ovat puolestaan arvoja, joilla on tulevaisuudessa yhä enemmän merkitystä.

Myös taloudellinen tilanne haastaa meitä nyt kehittämään uusia rakenteita hyvinvointiyhteiskuntaan. Monipaikkaisuus etätyön ohella on varmasti yksi mahdollisuus. Koko Suomen tasapainoisen kehittämisen kannalta on tärkeää, että pystymme yhdistämään tiheän ja virikkeellisen kaupunkiympäristön maaseudun rauhaan, väljyyteen ja luonnonläheisyyteen.

Monipaikkaisuus tulisikin nähdä keskeisenä osana nykyihmisen jokapäiväistä arkea ja ns. liikkuvaa elämäntapaa, mikä koostuu eri paikoissa tapahtuvasta liikkumisesta, palveluista, työstä, harrastuksista ja asumisesta.

Pienenä maana Suomi on ketterä toimija niin halutessaan, ja meillä on kaikki avaimet uudistaa myös ajatteluamme. Varmaa kuitenkin on, että maaseudulla mieli ja sielu lepää. Ja se jos mikä tukee niin yksilön kuin yhteiskunnan hyvinvointia.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kauhavalta

Kommentoi