Lukijoilta: Uusiutuvan energian tilastollisesta siirrosta Suomen ja Belgian välillä

Suomen on tarkoitus tehdä sopimus uusiutuvan energian tilastollisista siirroista Belgian kanssa. Sopimus koskee vuoden 2020 uusiutuvan energian määrän tilastollista siirtoa Suomelta Belgialle sopimuksessa määriteltyä kauppahintaa vastaan.

Sopimus tehtäisiin yksityisoikeudellisena sopimuksena ja siihen sovellettaisiin Suomen lakia. Siirrettäväksi kiinteäksi määräksi sovittaisiin 1 376,5 GWh. Lisäksi sovittaisiin mahdollisesta optiosta (enintään 250 GWh), jonka hyödyntämisestä Belgian tulisi erikseen ilmoittaa sopimuksessa erikseen määritetyssä aikataulussa. Optiosta on tarpeen sopia, koska lopulliset uusiutuvan energian määrät ja osuudet kokonaisloppukulutuksesta varmistuvat vasta myöhemmin kuluvan vuoden aikana. Sopimuksessa määritetty optio voisi toteutua kokonaan tai osittain taikka jäädä kokonaan toteutumatta. Tilastollisten siirtojen hinnaksi sovittaisiin koko myytävän määrän osalta 13,5 €/MWh. Kiinteän määrän kauppahinta olisi 18 582 750 euroa ja optio toteutuisi 0 euron ja 3 375 000 euron välillä.

Taloudelliset vaikutukset:

Sopimuksen myötä Suomi vastaanottaisi Belgialta sovitun mukaisesti kauppahinnan, joka olisi vähintään 18 582 750 euroa, mutta enintään 21 957 750 euroa. Sopimuksen kautta momentin 12.32.99 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan muut tulot tuloarvio kasvaisi aiemmin arvioidusta vähintään 18 582 750 eurolla vuonna 2021.

Käytännössähän tuossa tilastollisessa siirrossa on kyse Suomen uusiutuvan energian strategian hienosta toiminnasta, koska täällä on päästy parempaan tulokseen kuin EU on Suomelle jyvittänyt eli tuon 1 376,5–1 626,5 GWh:n verran. Ja tämä ylimenevä osuus on voitu kaupata nyt Belgialle, joka ei nähtävästi ole omilla toimillaan päässyt sille asetettuun tavoitteeseen.

Hienoa toimintaa koko energiasektorilta niin valtiovallalta kuin alan teollisuudeltakin.

Itseäni jäi vain hämmentämään tuon kauppasumman budjettikäsittely eli suora tuloutus TEM:n hallinnonalalla momentilla 12.32.99. Eikös vaarana ole se, että ko. summa käytetään yleiskatteellisesti TEM:n päättämällä tavalla, jopa ehkä niin, että se käytetään vähentämään TEM:n leikkaustarpeita, mikä ei tuntuisi olevan lainkaan kohtuullista.

Tuo yhdessä saavutettu EU:n Suomelle määrittämän uusiutuvan energian tason ylitys on saavutettu kaikkien meidän toimin. Valtiovalta on tehnyt päätökset ja me kuluttajat, niin teollisuus, liikenne kuin myös yksityiset, ovat sen maksaneet lähinnä kohonneina yksikköhintoina.

Minusta tuo summa pitäisikin esimerkiksi rahastoida erilliseen innovaatiorahastoon, jota voitaisiin käyttää erilaisiin uusiutuvan energiasektorin innovaatioiden tukemiseen. Rahastoa voisi tietty hallinnoida TEM, mutta sen käyttö olisi rajattu tuohon energiaklusterin innovaatioihin ns. vipurahoituksena. Näitähän myyntitapauksia voi tulevaisuudessa tulla vuosittain muitakin ja kun niiden käytöstä olisi tämä rahastointitoiminta, niin siihen rahastoon voisi kertyä vuosien mittaan huomattaviakin summia, joiden käyttö olisi sidottu alan tekniseen edelleen kehittämiseen.

Lasse Kojonen

Ilmajoki

Kommentoi