Lukijoilta: Uutta ”tutkimustako”?

Ilkka-Pohjalaisen pääkirjoitus 9.8.2020 sisälsi mm. tällaista: ”Uudempi tutkimus on tuonut paremmin päivänvaloon Moskovan suorasukaisen sekaantumisen sisäpolitiikkaamme, eikä esimerkiksi 1970-luvun poliittinen eliitti sitä paljon vastustellut, pikemminkin toisinpäin... Eduskunta oli 1970-luvulla maailman suurin teatteri. Se sijaitsi Helsingissä, mutta kuiskaaja oli sijoitettu Moskovaan.”

On kysyttävä onko tässä lehden linja? Tämä ”uudempi tutkimus” tuskin perustuu mihinkään muuhun, kuin heittoon, että kun samanlaista toistetaan tasaisin välein, niin valheenkin uskotaan muuttuvan todeksi.

Pääkirjoituksessa todetaan myös näin: ”Suurin syy jäsenyyteen oli turvallisuuspolitiikka, eli suoraan sanoen itänaapurimme.”

Yhtään kertaa ei julkisesti EY-kansanäänestyksen edellä puhuttu, että kyse on turvallisuuspolitiikasta, vakuutettiin kyllä, että oma markka säilyy ts. äänestys koskee vain jäsenyyttä. Ruotsi ja Tanska järjestivät euroon liittymisestä kansanäänestyksen ja molemmissa maissa selkeä enemmistö äänesti oman valuutan puolesta. Suomi on ”sentään demokratia”, mutta kansalta ei kysytty?

Halveksittu eduskunta hyväksyi 16.11.1973 äänin 141-36 Suomen ja Euroopan talousyhteisön (EEC) vapaakauppasopimuksen. Eduskuntakäsittelyssä vain SKDL vastusti sopimusta ja osa SDP:n edustajista äänesti tyhjää. Presidentti Kekkonen vahvisti sopimuksen 21.11.1973. Suomi integroitui taloudellisesti siis jo silloin, mutta säilytti puolueettomuuden.

Ote Keijo Korhosen kirjasta Sattuma korpraali (1999): ”Mukana olleena voin vakuuttaa. Vain presidentti Urho Kekkosen tuella pystyttiin maan puolueettomuuspolitiikkaa ja itsemääräämisoikeutta puolustamaan vyörytysyrityksiä vastaan siellä missä näkymätöntä juoksuhautasotaa vuosikaupalla käytiin. Ainoastaan presidentin tuella myös ulkoministeriön Kollaa kesti. Tällaista miestä parjataan nyt KGB:n agentiksi”.

Mitäpä muuta tuo ”uudempi tutkimus” on! Keijo Korhosen – Ilkan pitkäaikaisen kolumnistin ei ole koskaan tarvinnut muunnella historian kulkua.

Puolustusvoimain komentaja 1974-1983 kenraali Lauri Sutelan arvioi presidentti Kekkosta 14.12.1994. Ote siitä: ”Kekkonen oli vaikean ajan presidentti, luja ja määrätietoinen. Juuri sellaista maa tarvitsi. Hän ei ollut vain nimellisesti ylipäällikkö, sillä hän piti langat käsissään myös turvallisuuspolitiikkamme kokonaisuuden osalta. Totta kai ulkopolitiikka oli hänelle noissa oloissa ehdottoman ensisijainen, mutta eivät puolustusvoimat ja valtakunnan puolustusta koskevat keskeiset kysymykset olleet hänelle yhdentekeviä. Hän oli läpikotaisin rauhan mies”. Lainaus on kirjasta ”Lauri Sutela - Puolustusvoimain komentaja” (Matti Lukkari, 2003).

Aikalaistodistus miehiltä, joiden merkitys oli iso kylmän sodan ankarina vuosina.

Risto Kuivaniemi

Lappeenranta/Ilmajoki

Kommentoi