Lukijoilta: Vaasa – paluumuuttajan silmin

Palasin takaisin Vaasaan puoli vuotta sitten. 20 vuotta kului työn merkeissä Helsingissä. Tyttären perheen muutto antoi kipinän omaan muuttooni. Halusin vanheta heidän lähellään ja auttaa isoäitinä arjessa, mitä tein jo Helsingissä.

Haaveilin omasta talosta ja puutarhasta. Sellainen löytyi Gerbystä, entisen kotini läheltä ja lastenlasteni tulevan koulun vierestä. Olin onnesta mykkänä. Tein kaupat enkä ole katunut. Olen hiukan taloani remontoinut ja ostanut siihen palveluita ja tavaroita paikallisilta yrityksiltä. Vaasan Sähköltä ostan energiani.

Vaasassa elin elämäni tärkeimmät vuodet ennen muuttoani Helsinkiin. Tänne oli ihana palata, ihmisen kokoiseen ja kansainvälisyyttä sykkivään kaupunkiin, jolla on pitkä historia. Kerran poltettu ja kovia kokenut, nyt dynaaminen ja monikielinen teollisuus- ja kulttuurikaupunki, meri, saaristoluonto ja liikenneyhteydet maailmalle.

Miksi Vaasaan? Sehän on niin kaukana? Alatko puhua sitten ruotsia? Ystävät Helsingissä kyselivät näitä, kun aloin muutostani kertoa.

Outoja kysymyksiä, varsinkin suomenkieliselle vaasalaiselle enemmistölle, mutta varsin tavallisia helsinkiläisille ja muualla Suomessa asuville. Vaasan imago oli ja on edelleen tuttavapiirissäni hyvin ruotsinkielinen. Se korostui etenkin Vaasan keskussairaalan päivystyskeskustelussa mediassa.

Pitkää matkaa päivitteleville sanoin usein, että Vaasasta Helsinkiin ja takaisin on yhtä pitkä matka. Tänne pääsee junalla, autolla ja lentokoneella. Tervetuloa kylään ja tutustumaan, sanoin tuttavilleni.

Työurani Helsingissä tein MTK:ssa. Työhöni sisältyi toiminta useissa valtionhallinnon työryhmissä. Näissäkin koin, että Vaasa ja Pohjanmaa olivat sekä outoja ja tuntemattomia että omassa kuplassaan eläviä ruotsinkielisiä kummallisuuksia. Tein paljon töitä kertoakseni työryhmäläisille, mikä Vaasa on, mitä kieliä siellä puhutaan ja miten dynaaminen kaupunki on teollisuuden, koulutuksen, kulttuuritoiminnan ja seurakuntaelämän osalta. Näitä asioita me kaikki voimme kertoa ulkopuolisille.

Minulle Vaasan kaksikielisyys tai monikielisyys ei ole ongelma. Se on suuri rikkaus. Olen onnellinen, kun selviydyn molemmilla kielillä ja ystäväpiirini on monikielinen.

Ihailen ja arvostan vaasalaista yrittäjyyttä – myös maa- ja metsätaloutta ja teollisuutta, joiden varassa ovat työpaikat ja verotulot.

Toivon kuitenkin kaupungin johdolta ja päättäjiltä tarmokasta työtä kaupungin osaamisen ja dynamiikan tunnettuuden lisäämiseksi sekä lähiseudulla että pääkaupungissa.

Paula Viertola

eläkeläinen, MMK

Gerby, Vaasa

Kommentoi