Lukijoilta: Vaasan korkeatasoiset urheilumahdollisuudet ovat optinen harha

Eva-Maria Strömsholm kirjoitti Vaasassa olevan korkealuokkaiset urheilumahdollisuudet (Ilkka-Pohjalainen 22.4.). Strömsholm kertoo kuinka tärkeää on, että lapset, nuoret ja aikuiset voivat harrastaa eri tasoilla, myös huipputasolla. En voisi olla enempää samaa mieltä. Kuitenkin hänen jatkaessaan, että ”Vaasan kaupunki panostaa hyvin urheiluun eri muotoihin, lasten harrastustoimintaan sekä kilpailu- ja huippu-urheiluun lapsille, nuorille ja aikuisille”, on pakko todeta, että omasta näkökulmastani näin ei todellakaan ole.

On totta, että Vaasa voi ylpeillä katetuilla jääurheilutiloillaan, Elisa-stadionilla sekä ulkonurmilla. Myös Kaarlen kenttä on upea kokonaisuus. Urheilua on kuitenkin näidenkin ulkopuolella.

Asia, josta olen itse koko seitsemänvuotisen Vaasassa asumani ajan puhunut, on sisäliikuntapaikat. Vaasan sisäliikuntapaikat ovat muihin kaupunkeihin verrattuna kelvottomalla tasolla.

Olen ennenkin kuullut, kuinka hyvin Vaasassa on asiat urheilupaikkojen suhteen. En ole ihan varma kuinka paljon näin luulevilla on kokemusta muiden kuntien liikuntapaikoista, mutta sisäliikuntaan tämä ei tosiaan päde.

Sisäliikunta ei toki ole ainoa. Vaasassa on jo vuosia pohdittu, mihin ja miten tekojääradan saisi rakennettua. Kotikuntaani Euraan (13 000 as.) ollaan rakentamassa tekojäärataa ilmeisesti ensi talveksi, ensimmäisen kerran asia nousi tapetilla viime syksynä. Kyllä maailmaan puhetta mahtuu, ilman tekoja siitä harvoin syntyy mitään näkyvää.

Vaasa pitää hallussaan ei niin mairittelevaa faktaa koskien sisäliikuntaa. Vaasa on Suomen suurin kaupunki, jossa ei ole täysimittaista sisäliikuntahallia. Siis Suomen suurin. Seuraavaksi suurinta (Nurmijärvi) saa etsiä monta sijaa alempaa.

Täysimittaiseksi sisäliikuntahalliksi lasketaan halli, jossa voi pelata kaikkien sisäpalloilupelien virallisia otteluita. Suurimpien sisälajien salibandyn, futsalin ja käsipallon -kenttien koko on 40m x 20m. Tuossa joukossa on siis Suomen kolmanneksi (salibandy) ja neljänneksi (futsal) suurimmat palloilulajit.

Katsoin videon Kittilästä (n. 7 000 as.), jossa kaupunki oli rakentanut täysimittaisen liikuntahallin hienoine katsomoineen ja oheistiloineen kolmella miljoonalla eurolla. Tähän sai vielä valtiolta 750 000 euroa liikuntapaikkarakentamisen tuen. Vaasassa puuhataan uutta keskustan koulukampusta, johon ollaan rakentamassa myös uutta liikuntasalia. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 30 miljoonaa. Rakennettavasta liikuntasalista ollaan kuitenkin tekemässä aivan liian pientä, kuten tehtiin edellisen koulurakentamisenkin yhteydessä (Länsi-Metsän koulu). Liikuntatilat ovat iltaisin ja viikonloppuisin paljon kovemmalla käytöllä kuin kouluaikoina.

Kannattaisiko rakentamisessa ottaa enemmän huomioon ilta- ja viikonloppukäyttäjät, kuin koulun omat tarpeet? Suuremmassa salissa pystyy kuitenkin täyttämään myös ne koululiikunnan tarpeet.

Onko tosiaan niin, että Pohjanmaalla kaikki muu on suurta, paitsi liikuntasalit?

Jukka Leino (sit., kok.)

kuntavaaliehdokas

Vaasa

Kommentoi