Lukijoilta: Vaasan työmatkaliikenne ja ilmastotavoitteet

Koronakriisi on vähentänyt päästöjä, kun talous on hiljentynyt ja liikkuvuus vähentynyt. Kun talouden pyörät taas pyörivät kiivaammin, ihmisten liikkuvuus kasvaa, vaikka jotkut etätyökäytännöt jäisivätkin voimaan. Monille työmatkaliikenne on pakollista liikkumista. Vaasassa ajetaan henkilöautolla lyhyitäkin matkoja.

Vaasan yliopiston aluetieteen opiskelija Kimmo Vallenius teki syksyllä 2019 osana tutkielmaansa kyselytutkimuksen Wärtsilän, Vaasan yliopiston ja Vaasan kaupungin henkilökunnan työmatkoista. Kyselyyn vastasi 1 244 henkeä, ja otos oli edustava etenkin Wärtsilän henkilökunnan työmatkojen osalta.

Kyselyyn vastanneista hiukan yli puolet asui alle 11 kilometrin päässä työpaikastaan. Vastaajista 94 prosenttia asui Vaasassa tai sen naapurikunnissa, vaikka työmatkalaisia tuli myös muualta esimerkiksi 19 (1,5 %) Seinäjoelta. Wärtsilässä työskentelevien päivittäiset työmatkat olivat pitempiä kuin Vaasan kaupungissa tai Vaasan yliopistossa työskentelevien.

Kyselyyn vastanneista 72 prosenttia kulki työmatkansa omalla autollaan, 21 prosenttia jalan tai polkupyörällä, 4 prosenttia linja-autolla ja 2 prosenttia kimppakyydillä. Peräti 40 prosenttia vastanneista tarvitsi autoa työssä liikkumisessaan.

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi niin Suomessa kuin Vaasassa pyritään muuttamaan autojen käyttövoimaa vähäpäästöisemmäksi, lisäämään puhtaampien ajoneuvojen määrää autokannassa sekä muuttamaan kulkutapoja, kuten suosimaan nykyistä enemmän joukkoliikennettä, kimppakyytiä, kävelyä ja pyöräilyä sekä etätöitä.

Miten vaasalaisten organisaatioiden työntekijät kokevat nämä tavoitteet?

Vastanneiden omista autoista 1 131 (94 prosenttia) on joko bensiini- tai dieselautoja. Vain kuudella prosentilla oli joko hybridi-, sähkö- tai etanoliauto. Ilmasto- ja liikennepolitiikan liittyvä autojen käyttövoiman muutos on vielä alkuvaiheessa työmatkalaisten osalta.

Toisaalta valmiutta muutoksen on, sillä 72 prosenttia vastaajista olisi valmis siirtymään sähkö-, biokaasu- tai hybridiautoon, jos ne olisivat halvempia ja 43 prosenttia vastanneista edellyttäisi niiden käytölle tiheämpää tankkaus- tai latausverkostoa. Viidennes vastaajista (22%) suunnitteli siirtyvänsä sähkö-, biokaasu- tai hybridiautoon, kun vaihtaa seuraavan kerran autonsa.

Yli puolet vastaajista käyttäisi joukkoliikennettä, jos joukkoliikenteellä olisi enemmän vuoroja. Noin kolmanneksen mielestä joukkoliikenteessä tulisi olla enemmän reittejä ja pysäkkien tulisi olla lähempänä asuin- ja työpaikkaa, kun taas 20 prosenttia ei käyttäisi julkista liikennettä ollenkaan.

Enemmistö vastaajista (71 %) käyttäisi enemmän kimppakyytiä, jos saisi sen sovitettua paremmin työmatkaansa ja asiointiinsa. Porkkanan kimppakyydin käyttöön tarvitsisi 20 prosenttia vastaajista ja 15 prosenttia oli sitä mieltä, että verotuksen tulisi huomioida kimppakyydin käyttö. Jotkut vastaajat (15 %) siirtyisivät kimppakyytiin, jos kimppakyytimalli toimisi Vaasan seudulla.

Yli puolet vastaajista siirtyisi kävelyyn tai pyöräilyyn, jos heidän työmatkansa olisivat lyhyempiä. Kolmanneksen (31 %) mielestä tämä edellyttäisi parempia kulkuväyliä talvella ja viidennes (19 %) odottaa kannustimia työnantajalta. Jopa 40 % työmatkalaisista oli kiinnostunut tekemään työmatkansa sähköpyörällä.

Syksyllä 2019 tehtiin vielä vähän etätöitä, ja ne jotka tekivät, olivat ainoastaan 1–2 päivää viikossa etätöissä. Tämä tilanne on Vaasassakin muuttunut, kun koronakriisin aikaan yli puolet suomalaisista on etätöissä.

Vaasan työmatkalaiset haluaisivat muuttaa työmatkaliikennettä ympäristöystävälliseen suuntaan. Suurin osa vastaajista oli myös samaa mieltä väitteen ”Ihmisten pitäisi muuttaa työmatkojensa kulkumuotoa ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta” kanssa.

Vaasan työmatkalaisilla on valmiutta siirtyä käyttämään vähäpäästöisiä autoja ja muuttaa kulkutottumuksiaan sen jälkeen, kun etätyösuositukset päättyvät.

Joukkoliikennereittien, pyöräteiden ja matkaketjujen kehittäminen on haaste Vaasan liikennesuunnittelulle. Kestävä liikkuminen on haaste myös työnantajille etenkin autojen käyttövoiman osalta, sillä yllättävän suuri osa työntekijöistä käyttää henkilöautoa paitsi työmatkoilla myös työaikanaan. Kimppakyytimallin kehittäminen toisi liiketoimintamahdollisuuksia innovatiiviselle yrittäjälle.

Kimmo Vallenius

HTM (kesäkuu 2020)

Seija Virkkala

aluetieteen professori

Vaasan yliopisto

Kommentoi