Lukijoilta: Valiokuntamalli olisi uusi mahdollisuus

Vaasan hallintorakenteesta on puhuttu hallintosääntöuudistuksen yhteydessä ja erityisesti sen hyväksyminen jälkeen. Viimeksi Jorma Kivimäki (IP 12.1.) totesi, miten valta on käytännössä siirtynyt virkamiehille. Lautakunnat, kaupunginhallitus ja lopuksi valtuusto korkeimpana päättävänä elimenä on vain haju menneestä.

Hallintorakennetta valmisteltiin aikanaan valiokuntamallin suuntaan, jolloin ajatuksena oli valtuutettujen vallan ja vastuun lisääminen päätöksenteossa ja tiiviimpää osallistumista asioiden valmisteluun ja jopa asioiden vireillepanoon. Valtuustoaloitteiden merkitys ja tarve vähentyy, kun aloitteen voi tehdä suoraan valiokunnassa.

Samalla ajatus oli saada päätöksenteko valmisteluineen avoimemmaksi. Valta ja vastuu päätöksenteosta olisi suoraan valtuutetuilla tai varavaltuutetuilla. Se olisi tarkoittanut enimmillään mahdollisuutta käyttää 118:aa vaaleissa eniten ääniä saanutta ja valittua päättäjää eri valiokunnissa. Toki tuolloisessa mallissa ei heitä kaikkia ollut mahdollista tai tarpeen jakaa valiokuntiin.

Valiokuntamalli kaatui lähinnä suurten ryhmien vastustukseen ja ajatukseen, että demokratia kaventuu päättäjien vähentymisen vuoksi. Niinpä laadittu hallintosääntö piti rukata lautakuntamallin mukaisesti, jolloin lautakunnan jäsenyyteen määrättiin hallintosäännöllä tietty määrä valtuutettuja ja varavaltuutettuja.

Vesitetty malli toimii välillä kehnosti. Kehnoksi sen tekee valtuutettujen kahlitseminen oman valtuustoryhmänsä päätöksiin. Lautakunnassa saattaa olla yli puoluerajojen hyvinkin yksituumaisia linjauksia itse asioiden ympärillä. Valtuustoon saakka tulleissa päätöksissä ne helposti vesittyvät ja muuttuvat oman valtuustoryhmän linjausten vuoksi.

Vuodesta 2008 lähtien Vaasan kaupungin valtuustossa tehtyjä päätöksiä on johdettu RKP:n, SDP:n ja kokoomuksen yhteisestä aivoriihestä. Innokas ”linja pitää” huudahdus menneessä budjettikokouksessa oli jotenkin surullista.

Jokainen valtuutettu on aidosti itsenäinen omilla aivoillaan ajatteleva vastuullinen päättäjä. Ryhmäkuri syö tuon itsenäisyyden ja siksi tehdyt päätökset ovat pääosin näiden kolmen valtuustoryhmän aikaansaannoksia.

Valiokuntamallissa asioista puhuminen, ajatusten yhteensovittaminen ja puoluerajat ylittävä päätöksenteko olisi kyllä kaupungin parhaaksi. Kuntalaisten palveluista päättäminen ja kaupungin strategian ja tulevaisuuden rakentaminen on enemmän yhteinen asia, eikä vaan tiettyjen ryhmien.

Sosiaali- ja terveyslautakunta käytti valtaansa eikä hyväksynyt esitettyjä leikkauksia – se oli yksimielinen. Asian tuleminen valtuustoon muutti kaiken. RKP:n, SDP:n ja kokoomuksen yhteisvoimin valtuusto hyväksyi alibudjetoinnin ja hylkäsi vihreiden esityksen, jolla olisi korjattu tuo tietoinen alibudjetointi, joka jättää tilaa syksyiselle lisäbudjetoinnille – tuolla samalla summalla. Ryhmien kuri nujertaa myös lautakunnassa olleet valtuutetut.

Hallintosääntöä pitää korjata, kuten Kivimäki toteaa.

Valiokuntamallin parhaat osat on syytä ottaa käsittelyyn, varsinkin nyt kun kunnan pitää entistä selkeämmin keskittyä kuntalaisten hyvinvoinnin, sivistyksen, viihtyvyyden ja ympäristön vaalimiseen. Valta näiden toimintojen ohjaamiseen kirjoitetaan hallintosääntöön.

Pormestarimallin avaamiselle on vähitellen tulossa oma hetkensä. Nyt mielen pitää olla avoin rakenteellisille muutoksille.

Harri Moisio (vas.)

kaupunginvaltuutettu

kaupunginhallituksen jäsen

Vaasa

Kommentoi