Lukijoilta: Valtioiden ei kannata maksaa lainoja takaisin

Luonnontieteissä ja tekniikan alueella luonnonlait määräävät pelisäännöt, joita emme voi muuttaa paremmaksi. Sen sijaan taloustietieteen alueella yhteiskunnat voivat halutessaan vapaasti määrätä talouselämän toimintaperiaatteet ja niitä koskevat lait siten, että ne tukevat yhteiskuntaa ja kansalaisten hyvinvointia parhaalla mahdollisella tavalla.

Ikävä kyllä tätä mahdollisuutta ei juuri käytetä hyväksi, koska taloustieteessä talouselämän suuret kuviot ovat hyvin pienen ihmisryhmän hallussa ja heillä ei ole tarvetta tehdä muutoksia. Taloustieteessä asioista yritetään tehdä mustavalkoisia kuvitteellisilla akseleilla kuten: kapitalismi-kommunismi, keynesiläisyys-monetarismi, jne. Näillä termeillä hyvät ideat teilataan – vaikka viisainta olisi valita paras mahdollinen toimintatapa täysin riippumatta siitä mihin koulukuntaan se kuuluu.

Valtion ja yhteiskunnan taloutta yritetään laittaa kuntoon samojen periaatteiden mukaan kuin yritysten ja yksityishenkilöiden taloutta hoidetaan. Tällöin lainoja yritetään maksaa takaisin säästämällä ja vähentämällä henkilöstöä, sekä nostamalla veroja ja maksuja. Tässä ei kerta kaikkiaan ole mitään järkeä, koska se johtaa loputtomaan kysynnän laskuun, massatyöttömyyteen ja levottomuuksiin.

Monessa maassa kuten Japanissa, USA:ssa, Singaporessa, Belgiassa, Ranskassa, Kanadassa ja Itävallassa valtion velka on paljon suurempi kuin Suomessa ja sitä ei ole edes aikomus maksaa takaisin.

Suurin ongelma kuitenkin on, että valtiot lainaavat rahaa yksityisiltä pankeilta, jotka luovat lainarahan tyhjästä. Tällöin valtiot joutuvat yksityisten rahoituslaitosten talutusnuoraan. Uusi EU:n elpymispaketti 750 miljardia euroa rahoitetaan pääosin saksalaisten ja ranskalaisten pankkien toimesta, jonne suuri osa rahoista valuu korkoina ja muina kuluina.

Euroopan Keskuspankki kruunaa tämän typeryyden ostamalla näitä vähitellen arvottomiksi muuttuvia velkakirjoja täyteen hintaan yksityisiltä pankeilta – ilman mitään vastikkeita.

Paljon viisaampaa olisi, jos valtiot lainaisivat rahat suoraan EU:n keskuspankilta. Setelirahoitus on tehokas valtion rahoitusmuoto, jos sitä käytetään hallitusti pitämään yhteiskunnan rattaat liikkeessä. Tosin se voi johtaa ylikysyntään ja hyperinflaatioon, jos sitä käytetään liikaa. Setelirahoituksella taloutta on helppo kiihdyttää, keskuspankin koron nostolla ylikuumenemista voidaan tarvittaessa jarruttaa.

Nykyinen talousjärjestelmä johtaa siihen, että omaisuus keskittyy muutaman harvan ihmisen haltuun, eivätkä he kerta kaikkiaan ehdi kuluttaa riittävästi, joka synnyttäisi kysyntää, kulutusta ja työpaikkoja. Haluttaessa tilannetta voidaan helposti korjata setelirahoituksen luomina työpaikkoina, helikopterirahalla ja kansalaispalkalla, joita ei ole syytä jakaa vastikkeetta.

Tällä hetkellä yli 99 prosenttia maailmassa olevasta rahasta ja omaisuudesta on yksityisten pankkien luomaa lainaa, osakkeita, kiinteistöjä ja johdannaisia. Valtioiden budjetit ovat pikkurahaa näihin verrattuna. Uudet kryptovaluutat nakertavat edelleen yhteiskunnan uskottavuutta, ja niiden louhinnassa kuluu saastuttavaa sähköä enemmän kuin mitä koko Suomi tarvitsee.

Tilanne on absurdi, jos sadan euron pankkiryöstäjä tai rahanväärentäjä on suuri roisto; mutta hän, joka luo tyhjästä sata miljoonaa pankissa tai kryptovaluutalla on suuri sankari.

Uuden rahan luominen tulee olla vain yhteiskunnan ja keskuspankkien yksinoikeus, koska rahan avulla yhteiskuntaa ohjataan. Jos mitään ei tehdä, kuljemme kohti diktatuuria – ja demokraattisen valtion ylin päätäntävalta siirtyy vähitellen eduskunnalta yksityisille rahoittajille. Taloudelliset ja poliittiset järjestelmät tulee kehittää ihmistä varten, eikä ihmistä järjestelmiä varten.

Antti Roine

Ulvila

Kommentoi