Lukijoilta: Vanhan Vaasan kulttuurihistoria ja Vanhan Vaasan yhdistys

Vanhan Vaasan raunioalue käsittää Pyhän Marian kirkon rauniot ja kellotapulin (1400-luvulta), Vaasan triviaalikoulun perustukset (1700-luvulta) ym. Uusi tori on Postikadun alussa (1800-luvulta). Vanhan Vaasan museo eli Wasastjernan talo (1700-luvulta), Korsholman linnankumpu, jossa oli rakennuksia ja toimintaa aina 1300-luvulta asti. Mustasaaren kirkko, joka oli Vaasan hovioikeus Vaasan paloon saakka (1700-luvulta). Kirkkopuisto (1700-luvulta). Asema-alue (1800-luvulta). Vanhan Vaasan sairaala (1700-luvulta). Alkulan tila (1700-luvulta). Suomen sodan muistomerkki vuodelta 1808, kun venäläiset joukot kukistivat suomalais-ruotsalaiset joukot. Muistomerkki sijaitsee Postikadun varrella raunioalueen läheisyydessä.

Vanhassa Vaasassa toimii Vanhan Vaasan yhdistys, asukasyhdistys, joka työskentelee aktiivisesti alueen hyväksi. Tunnetuimpia tapahtumiamme ovat suuret siivoustalkoot toukokuussa, vappukokko valleilla ja Vanha Vaasa -päivä elokuussa.

Suurin alueen hyväksi tehtävä työ käsittää lukuisia keskusteluja ja kokoontumisia kaupungin virkamiesten ja Museoviraston työntekijöiden kanssa sekä talkoovoimien tarjoaminen sinne, missä sitä tarvitaan. Tämä puoli vaatii kärsivällisyyttä, sillä esitykset ja toivomukset toteutetaan hitaasti, ja joskus ne eivät toteudu lainkaan.

Vanhan Vaasan läpikulkuliikenne on jo pitkään ollut suuri ongelma Kauppiaankadulla (yli 3 000 ajoneuvoa/vuorokausi) ja Torikadulla (yli 5 000 ajoneuvoa/vuorokausi). Monet ajavat reilusti ylinopeutta.

Keskusteltuamme vuosikausia kaupungin kanssa saimme aikaiseksi yksinkertaisen ratkaisun, nopeusrajoitusta alennettiin 40:stä 30:een km/h.

Tämä oli nopeasti ja halvalla toteutettava ratkaisu jäädessämme odottamaan suurempia ja enemmän kustannuksia vaativia liikennetoimenpiteitä alueella.

Yhdistys on lukemattomia kertoja huomauttanut raunioiden huonosta kunnosta. Nyt kaupunki on sulkenut rauniot ja pystyttänyt aidan rakennuksen ympärille.

Kaikki alkoi siitä, kun yhdistyksen edustaja Olavi Laitala antoi Ilkka-Pohjalaiselle vihjeen toukokuun alussa kevään ilkivallasta. Viikon aikana Ilkka-Pohjalaisessa oli kolme juttua ja Vasabladetissa kaksi juttua asiasta.

Loppuviikosta turva-aita oli pystytetty ja kaupunki lupasi, että akuutit korjaukset suoritetaan nopealla aikataululla. Median vaikutus on suuri!

Syksyllä 2019 raunioilla suoritettiin tarkastus. Tarkastuksessa todettiin, että rauniot ovat hälyttävän huonossa kunnossa ja ettei se pelkästään johdu ilkivallasta, vaan ensi kädessä puutteellisesta ja säännöllisestä kunnossapidosta.

Kaupungin taholta toivotaan, että akuutit korjaukset ehditään tehdä, jotta rauniot voitaisiin avata syksyllä. Kaupungin rakennusinsinööri toivoo, että korjauksia voidaan jatkaa vuosittain, mutta rahaa on ollut niukasti.

En voi olla mainitsematta asiaa, jonka Vaasa-lehti kirjoitti raunioista vuonna 1918. Kaupungin arkeologi totesi raunioiden tarkastuksessa, että raunioilla oli harjoitettu ilkivaltaa ja että ne muutenkin ovat luonnonvoimille alttiina.

Kaupunginarkkitehti oli laskenut, että raunioiden suojelustyöt nousisivat 23 200 markkaan, mutta kaupunginvaltuusto pani asian pöydälle. Tämä uutinen julkaistiin 15.12.1918 eli 102 vuotta sitten! Jo siihen aikaan rahaa oli niukasti!

Vuosina 2013–2015 raunioalueella tehtiin korjauksia Museoviraston johdolla. Triviaalikoulun kiviperusta, joka oli pahasti vahingoittunut, korjattiin yhdistyksen talkoovoimin Olavi Laitalan toimiessa vastuuhenkilönä. Myös rauniorakennuksen pahimmat tiilivahingot korjattiin, mutta sen jälkeen korjaustöitä ei ole tehty.

Raunioalueella on suuria viheralueita, jotka kaupungin viheralueyksikkö hoitaa erinomaisen hyvin. Olavi Laitalan aloitteesta on monia turvallisuusriskejä korjattu sitä silmälläpitäen, että alue toimii suosittuna pulkkamäkenä talvella. valaisintolppia on siirretty, vaijereita on poistettu mahdollisuuksien mukaan, ja ellei niitä ole voitu poistaa, ne on peitetty suojamateriaalilla talvisaikaan.

Kaupunginhallitus on 15.6. päättänyt myöntää määrärahan raunioiden kiireellisiin korjaustoimenpiteisiin sekä asema-alueen purettavaksi sallittujen rakennuksen purkamiseen. Tässä asiassa yhdistyksellä ja kaupungilla on sama mielipide, että kaikki rakennukset purettaisiin ja alue tehtäisiin puistoalueeksi, mutta tästä on valitettu.

Nyt kun alkaa tapahtua, tehdään heti epärealistisia ehdotuksia katon rakentamisesta raunioille tai jopa koko rakennuksen lasittamisesta! Raunioiden kattamisesta on puhuttu kymmeniä vuosia, mutta asia aina kariutunut toimenpiteen kalleuteen. Jos haluat tehdä töitä raunioiden ja koko alueen hyväksi, olet tervetullut mukaan yhdistyksen toimintaan.

Edellä mainittujen asioiden lisäksi yhdistys on myös ollut aktiivisesti mukana torjumassa vahingollisia jättipalsamikasveja alueella. Olavi Laitala on myös ollut aktiivein työssä 1800-luvulta peräisin olevan ja Postikadun alussa sijaitsevan uuden torin esille ottamisessa. Raunioita vastapäätä on usean vuoden ajan viisi lammasta laiduntanut kesäisin lasten iloksi. Yhdistys on myös pyrkinyt ratkaisemaan ongelman, joka koskee Korsholms Uf:n omistamaa nuorisoseurantaloa.

Korsholman linnanvalleilla on ollut rakennuksia ja toimintaa jo 1300-luvulta alkaen. Alueen omistaa tänä päivänä Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur. Vuosien kuluessa vallien kasvillisuus oli villiintynyt ja kaksi vuotta sitten alue raivattiin sellaiseksi kuin se kenties joskus aikaisemmin on ollut.

Tänä kesänä valleille johtava tie ja muistomerkin (vuodelta 1894) ympäristö on laitettu kuntoon ja alueelle on tuotu punaista kivimursketta. Valitettavasti mopoilijat ovat jo ehtineet kurvailla muistomerkin ympärillä jättäen syviä uria. Lisäksi istutettiin yhdeksän siperianpihtaa korvaamaan aikaisemmat myrskyjen ja ajan hampaan kaatamat kuuset.

Alkulan tilaa ympäröivine alueineen on viime vuosien aikana kohennettu reilusti. Tila on yksi Vaasan hienoimmista helmistä. Siellä on ollut teollisuustoimintaa aina 1700-luvulta saakka. 1980-luvulla rakennus ja sen ympäristö olivat erittäin huonossa kunnossa. 1990-luvulla se kuitenkin saneerattiin ja nyt Vaasan 4H-yhdistys vastaa alueen toiminnasta. Viime vuosina aluetta on siistitty yhdessä Vaasan-Mustasaaren oppaiden kanssa.

Alueella on ollut lukuisia rakennuksia 1700-luvulta, mutta ne ovat hävinneet ja tällä hetkellä vain perustukset ovat jäljellä. Yhdistys on myös tässä toiminnassa ollut aktiivinen, lähinnä Olavi Laitala. Alueen kasvillisuus oli villiintynyt ja raivaukseen ja hakkuuseen on panostettu lukemattomia työtunteja.

Yhdistys on myös avustanut joidenkin rakennusten kunnostamisessa, esimerkiksi puhtaanapitoastioiden ja kesävesijohdon hankinnoissa alueelle. Näitä on jo kauan tarvittu, sillä alueella viljellään laajasti.

Lopuksi on mainittava kirkkopuisto ja Mustasaaren kirkko. Kaksi kaksoislehmusriviä muodostavat puistikon, joka on maamme vanhimpia ja aluetta hoitaa esimerkillisesti viheralueyksikkö. Mustasaaren seurakuntayhtymä on aina hoitanut kirkkoa ja sen lähialuetta.

Kirkko ja puistikko muodostavat uskomattoman kauniin kokonaisuuden, ei vain kesällä vaan ympäri vuoden.

Vanhaan Vaasaan voi erittäin hyvin tutustua kävellen. Kaikissa historiallisissa paikoissa on infokyltit. Opasteita on myös Kauppiaankadun ja Torikadun risteyksessä sekä kirkkopuiston alussa.

Bjarne Dahlback

Vanhan Vaasan yhdistyksen hallituksen jäsen

Kommentoi