Lukijoilta: Varhaisella tuella ehjään elämänpolkuun

Koulumaailmassa on viime vuosina kohdattu enenevissä määrin lasten ja nuorten levottomuutta ja uupumista. Luokissa tämä on näyttäytynyt muun muassa kasvaneina käytöshäiriöinä. Kotien tukemisen tarve on lisääntynyt. Nämä syyt ovat johtaneet ammattilaisten näkemykseen varhaisen tuen lisäämisen tärkeydestä. Mitä aikaisemmin saamme kiinni ongelmatilanteista, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on tarjota ehjä elämän- ja oppimisen polku perheille sekä yksittäisille lapsille ja nuorille.

Ongelmaa helpottamaan tulee luoda moniammatillinen neuvolapalvelu, joka seuraa perhettä ainakin alkuopetusluokkien loppuun asti. Neuvolan tarjoamat perhekäynnit jakautuisivat normaalien neuvolakäyntien lisäksi yhteen kotikäyntiin ja yhteen koko perheen neuvolakäyntiin vuodessa. Käynnit jatkuisivat alkuopetusiän jälkeenkin, jos perhe yhdessä moniammatillisen työryhmän kanssa näkisi sen tarpeelliseksi.

Moniammatilliseen työryhmään kuuluisivat terveydenhoitajan lisäksi esimerkiksi perhetyöntekijä, sosiaalityöntekijä ja psykiatrinen sairaanhoitaja sekä tarvittaessa päiväkodista tai koulusta opettaja, erityisopettaja, kuraattori ja psykologi.

Vanhemmuuden varhainen tukeminen luo lapselle jo varhaisvuosien aikana turvallisuuden tunteen ja luottamuksen ympärillä oleviin aikuisiin. THL:n vuonna 2019 julkaistun tutkimuksen mukaan esimerkiksi äidin lievätkin masennusoireet liittyvät pikkulapsen tunne-elämän ongelmiin kuten ylivilkkauteen, aggressiivisuuteen ja ahdistukseen. Isän psyykkistä huonovointisuutta ei puolestaan tavoiteta masennuskyselyillä. Muun muassa tästä syystä on erittäin tärkeää tarjota molemmille vanhemmille tukea mahdollisimman varhain. Tällä uudella moniammatillisella neuvolapalvelulla tavoitetaan kokonaiset perheet, ei pelkästään lapsia.

Varhaiskasvatuksessa ja koulumaailmassa rikkinäisen päälle on mahdotonta rakentaa uutta ja kestävää. On palattava perusasioiden äärelle ja kohdattava lapsi yksilönä ongelmineen ja huolineen. Varhaiseen tukeen panostamalla pystytään kohdentamaan lisätuen tarvetta erityisesti niihin perheisiin ja lapsiin sekä nuoriin, jotka ovat syrjäytymässä tai muuten putoamassa kyydistä. Samalla saamme pienennettyä syrjäytymisestä sekä lastensuojelusta aiheutuvia kuluja; ”Yhden nuoren syrjäytyminen maksaa Suomelle 230 000 – 680 000 euroa, tai enemmän – ja päälle tulee inhimillinen hinta.” (Talouselämä 26.4.2019)

Viime vuonna julkaistussa Kuusikko-työryhmän raportissa todetaan, että ”Lastensuojelun sijoitusten kustannukset ovat nousussa. Sijaishuollon kokonaiskustannukset olivat kuutoskaupungeissa (Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Oulu) lähes 292,5 miljoonaa euroa vuonna 2018, mikä on 4,7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2017.

Koko 0–17-vuotiaaseen väestöön suhteutettuna sijoitusten kustannukset olivat keskimäärin 881 euroa ja sijoitettuna ollutta lasta kohden keskimäärin 54 675 euroa. Kustannusten nousua selittää erityisesti laitoshoidon määrällinen kasvu.” (HelsinginSeutu.fi 6.6.2019)

Varhaisen tuen avulla luomme lapselle ja nuorelle mahdollisuudet valoisampaan tulevaisuuteen.

Pauliina Pasanen

Pohjanmaan Kokoomusnaiset ry

Kommentoi