Lukijoilta: Vastakkainasettelu ei auta matkailualaa koronakriisin yli – valtion mahdollistettava avoin ja vapaa kilpailu

Suomalaisia patistetaan nyt viettämään kesälomansa kotimaassa. Mökkivälittäjät ja tutkimukset ennakoivat valtaosan suomalaisten loma-, jopa työviikoista kuluvan kesämökeillä. Paikallisille ruokakaupoille mökkiläiset tuovat merkittäviä lisätuloja, mutta suomalaisen matkailuelinkeinon toipumista koronapandemian aiheuttamasta kriisistä ei tämäntyyppinen lomanvietto kuitenkaan edistä.

Kun Suomen suvea normaalisti rikastuttavat tapahtumat on peruttu tai niiden osallistujamääriä rajattu, on esimerkiksi bussimatkoja järjestävien matkatoimistojen ryhmämatkoilta pohja pois. Koulujen keväisten luokkaretkien poisjäänti on koetellut monen matkailuyrityksen taloutta. Vielä kun tärkeä matkailijaryhmä, aktiivinen senioriväkemme, odottaa vihreää valoa kodista poistumiseen, käy ammattimaisen matkailubisneksen pyörittäminen entistä hankalammaksi.

Matkailu ei ole nappikauppaa, sen osuus Suomen bruttokansantuotteesta vuonna 2018 oli 2,7 prosenttia. Matkailu on samaa kokoluokkaa kuin metsäteollisuus ja suurempi kuin elintarviketeollisuus.

Matkailu on osa vientiteollisuutta, kun puhutaan Suomeen suuntautuvasta matkailusta. Kansainvälisen matkailun avaaminen onkin elinehto suomalaisen matkailuelinkeinon selviytymiselle. Sitä tarvitsevat ulkomailta Suomeen ja Suomesta ulkomaille matkoja järjestävät ja välittävät matkatoimistot ja matkanjärjestäjät, samoin kuin autonvuokraus-, bussi-, laiva-, lento- ja muita kuljetuspalveluja tarjoavat yritykset, kylpylät, hotellit ja muut majoitusliikkeet, ohjelmapalvelujen tarjoajat sekä valuutanvaihtoyritykset, matkailuoppaita unohtamatta.

Vaikka suomalaiset saataisiin nyt innostumaan isosti näiden palvelujen käytöstä perinteisen mökkilomailun rinnalle, ilman kansainvälisiä matkailijoita kysyntää ei ole alan toimijoiden palveluille riittävästi.

Kansainvälisen matkustuksen kolikon toinen puoli on suomalaisten loma- ja/tai työmatkustus ulkomaankohteisiin. Viime viikkojen aikana on kuulunut jopa syyllistäviä äänensävyjä haaveille viettää osa kesälomasta kotimaan rajojen ulkopuolella.

Naapurimaihimme suuntautuvaa matkustusta vähätellään nuuskan- tai viinanhakureissuiksi ja toive kaupunki- tai rantalomasta tuomitaan jopa epäisänmaalliseksi teoksi. Outo ajatus, kun miettii, kuinka myönteisesti itse vastaavasti suhtaudumme kansainvälisten vieraidemme kiinnostukseen Suomea kohtaan.

Kansainvälisen matkustuksen parissa toimii satoja suomalaisia yrityksiä, joiden kriisistä selviytyminen on kiinni maamme rajojen avautumisesta. Matkailutoimijoiden taholta tulevalle nokittelulle ei ole siis sijaa, kun kaikki tarpovat samanlaisessa suossa.

Suomen matkailualan liitto (SMAL) edustaa matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien ohella laajaa joukkoa muita matkailuyrityksiä suomalaisista ja kansainvälisistä varustamoista, lentoyhtiöistä ja hotelliketjuista koti- ja ulkomaisiin matkailutoimistoihin ja pieniin yksityisiin matkailukonsulttiyrityksiin. Näillä yrityksillä on yhteinen tarve saada kansainvälinen matkustus käyntiin mahdollisimman pian. Tähän tarvitaan Suomen hallitukselta aktiivinen ote neuvotteluissa muiden EU- ja Schengen-maiden kanssa rajojen avaamisesta. Suomalaisilla matkailuyrityksillä ei ole varaa valtion suunnalta tulevaan vapaan kilpailun ohjaamiseen ja rajoittamiseen.

Matkailun keskeisiä tavoitteita ovat kansainvälisen kaupan mahdollistamisen ohella ymmärryksen ja suvaitsevaisuuden lisääminen kansojen kesken. Kutsutaanhan sitä myös maailman suurimmaksi rauhanliikkeeksi.

Ei siis rakenneta sotaa Suomen rajojen sisällä koti- ja ulkomaanmatkustuksen välille.

Anne-Marjut Väänänen

puheenjohtaja

Heli Mäki-Fränti

toimitusjohtaja

Suomen matkailualan liitto SMAL

Kommentoi