Lukijoilta: Veroista, ennusteista ja indekseistä

Kun kirjoittaa verotuksellisesta epäoikeudenmukaisuudesta eläke- ja ansiotulojen välillä, vaikka se ei ihan kaikkia koskisikaan, onko se vaivaista valittamista ja odottelua pääsystä palvelutaloon toisten passattavaksi? Ei tietenkään ole.

Epäoikeudenmukaisuudet ja epäkohdat tulee tuoda esille, jotta niitä voidaan korjata.

Markus E. Myllymäki esitti tällä palstalla 7.7.2021, että eläkeläisillä tuleekin olla suhteellisesti korkeampi verotus, koska kunta vastaa heidän terveyspalveluistaan. Työntekijöillä sen sijaan pienempi, kun kuuluvat työterveyshuollon piirin, joista vastaa työnantaja.

Siitä kuka perusterveydenhuollon järjestää ei voi mätkäistä eläkeläisille kymmenen prosentin molemmin puolin suurempaa kunnallisveroa. Eläketuloista maksetaan jo korotettua sairaanhoitomaksu (1,65 %), joka peritään kaikilta eläkkeensaajilta. Erikoissairaanhoidon kustannukset menevät kaikilta väestöryhmiltä kuntien maksettavaksi. Kunnat ja työnantajat hakevat ja saavat vuosittain kaikista terveydenhuollon kustannuksistaan Kela-palautuksia.

Tulolajien erilainen verokohtelu ja priorisointi ei ole millään tavalla perusteltua. Työterveyshuolto toimii hienosti, siinä mennään terveys edellä, näin tulisi menetellä kaikkien väestörymien kohdalla.

Lähtötyöeläke perustuu tietenkin omiin ansioihin, jossa työuran aikaiset ansiot indeksoidaan eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Aika ihmeellinen väite Myllymäeltä, että eläkkeiden ei tulisi seurata yleistä ansio- ja hintatason nousua, kun emme ole olleet sitä itse kasvattamassa.

Suuret ikäluokat ja sitä aikaisemmat sukupolvet ovat luoneet tämän hyvinvointivaltion. On aika härskiä väittää, että heille ei kuuluisi oikeudenmukaista osuutta kakun lisäkasvattamisesta.

Tämän päivän eläkeläiset ovat kasvattaneet eläkerahastot 230 miljardiin euroon, ja kun työeläkevakuutusyhtiöt ja poliitikot jatkavat tätä indeksien pihtailua, rahastojen arvellaan kasvavan muutamassa kymmenessä vuodessa 400 – 500 miljardin euron suuruiseksi.

Vakuutusmatemaatikko Olli Pusa kertoo poliitikkojen tarjoavan indeksien pihtailuun työeläkevakuutusyhtiöiden tyrkyttämiä ennustemalleja, joissa julistetaan, että v. 2080 eläkejärjestelmä on vaikeuksissa, jos nyt nostetaan indeksejä. Pusan mukaan todellisuudessa on mahdotonta ennustaa yhteiskuntaa noin pitkälle. Noin pitkien ennustemallien tekeminen on ainutlaatuista maailmassa.

En tiedä, kuinka tuollaisia ennustemalleja kukaan voi ottaa täydestä. Ajatelkaa aikaa 60 vuotta taaksepäin, millainen maailma oli silloin, ei ollut vielä koko työeläkevakuutusjärjestelmää.

Pusa onkin esittänyt, että olisi hyvin varaa jakaa rahastoista vuosittain ylimääräinen 2 % indeksitarkistus vakuutetuille. Rahastojen kymmenen miljardin euron tuotosta se veisi kaksi miljardia euroa, rahastot jatkaisivat kasvamistaan. Kun rahoitus tulisi eläkerahastoista, valtion ei tarvitsisi ottaa velkaa. Se olisi oman maan elvytystä, kulutus lisääntyisi, työllisyys paranisi, valtion työttömyys- ym. sosiaaliset tulosiirrot vähenisivät.

Jorma Lamminen

Lapua

Kommentoi