Lukijoilta: Voiko Venäjä muuttaa politiikkaansa?

Länsimaailman yhteisrintama on yleensä suhteessaan itään ollut suhteellisen yhteneväinen oman yhteisen etunsa vuoksi. Elämme 2021 kiristyvämmän kansainvälisen tilanteen suhdanteessa. Vai onko tapaus Navalnyi horjuttamassa eurooppalaista ja jopa koko maailman rauhantilaa? Tuntuuko arveluni liioitellun yliherkältä? Miksi jopa idän ja lännen status quota erityisen harkitsevasti varjellut Suomi on presidenttinsä taholta antanut voimakkaan tuomionsa oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin tuomitsemisesta?

Itse pidän selviönä edelleen sitä, että idänpolitiikkaamme eivät paranna ärhäkät lausunnot ulkopoliittisen johtomme taholta. Miksi olen näin pessimistinen Venäjän valtiopolitiikan muuttumisen ja muuttamisen suhteen? Pääministeri E. Aho viisaasti muistutti virkakaudellaan ”Siperian opetuksesta”. Voiko nimenomaan Suomi muuttaa putinilaisen itänaapurin sisäistä toimintaa? Pidän sitä vähintäänkin arveluttavana – etten jopa sanoisi populistisena luulona. Kaivannee perusteluja.

Käsitykseni historian kirjain varjossa ja todistamana nimittäin itänaapuristamme on, etteivät sen politiikkaa ole kyenneet juurikaan muuttamaan länsimaat pakotteineen, ei ainakaan merkittävästi. Krimillä on yhä Venäjä. Ja niin tsaariporvarien kuin sittemmin kommunistivallan ajalla neuvosto-Venäjä teki historiaansa voimapolitiikallaan. Se, että valta itänaapurissa on tapahtunut aina vallankumouksella, on vain vakiofakta ja vain sisäinen kumous voi Venäjän ja sen vallan kaataa. Saksan Siperia-retkenhän kaikki muistamme 70 vuoden takaa...

Rumimman sloganin itänaapurista jätän toistamatta tässä... Tuskin Navalnyi kannattajineen nykyvenäläisvaltaa kaataa...

Jouko Pesonen

Alajärvi

Kommentoi