Lukijoilta: WC-arkkitehtuuri pilaa rantamaiseman

Vaasan kaupunki aikoo pilata tärkeää omaa rantamaisemaansa – taas kerran arkkitehtonisella emämunauksella.

I-P:n sivuilla on jo hyvin selostettu Kuntsin rantaan suunnitellun WC-rakennuksen syntyä. Puutun itse sen arkkitehtuuriin.

Peltihökötyksen mallin voi ymmärtää vain tämän ajan muodin ilmentymänä. Ymmärrys eri aikojen arkkitehtuurin yhdistämisestä ei ole ollut Vaasan vahva laji tähänkään asti, ei toki muuallakaan.

Jos peltilaatikosta jotain kaunista ja jännittävyyttä löytää, tulisi se parhaiten esiin toisten kaltaistensa joukossa, ei tässä paikassa, jonka se rikkoo riitasoinnullaan, miltä tahansa suunnalta katsottuna.

Yksityiskohdiltaan köyhänä ja virikkeettömänä se edustaa nykytaiteen suuntausta, joka ruokkii ihmistä vain kapealla ajatuksen tasolla. Taiteen – myös rakennustaiteen – pitää elähdyttää ihmistä kokonaisuutena eli myös tunnetta, kehoa, aisteja, henkeä, älyä ja viisautta.

Peltilaatikko on paikalla suuri, dominoiva ja peittää näkyvistä Kuntsin kauniin päädyn. Se rikkoo rannan avoimuuden ja harmonian. Se ei varmaan ole ollut rakennuksen suunnittelijan tarkoitus ja toive tai rakennussuojelun tarkoitus?

Olen kirjoittanut tällaisesta aiemminkin. Miten rakennuksen suojelu suhteutuu siihen, jos uusi rakennus peittää sen näkyvyyden? Rautatieaseman taakse – aivan kiinni – suunniteltiin valtavaa aseman yli näkyvää lasilaatikkoa. Onneksi se ei toteutunut. Sen sijaan Hartmanin talon edessä on kioski, joka peittää tämän arvorakennuksen (lähes numero 1 Vaasassa) julkisivun näkymisen ainoaan suuntaansa eli torille.

Tänä päivänä otettu valokuva Hartmanin talon julkisivusta on kuva kioskista, kuva arvottomuudesta.

Peltilaatikon ainoina elementteinä on muoto eli massa, muutama keinotekoinen vino linja ja väri. Ruostuneen värin katsotaan sopivan Kuntsin rakennuksen tiiliosien väriin, muuta yhteistä ei löydy. ”Pinnan rosoisuus muistuttaa myös satama-alueen rosoisesta elämästä”, sanoo arkkitehti. Mitä rosoisuutta! Viihtyisyyttähän rannan siistimisellä ja kaupunkilaisten olohuoneeksi rakentamisella on haettu!

Tarvitseeko veistospuistokin ympärilleen rosoisuutta vaiko arvoistansa tilaa ja taustaa? Mistä sellainen löytyy puiston uusille teoksille? Minne ne on alun perin ollut tarkoitus sijoittaa? Ohitetaanko tässä veistospuisto ja olohuoneeksi tarkoitettu tila valtavalla terassilla ja mahdollisella WC-rakennuksella?

Veistospuistoa ajatellen ranta on jo nyt terassin ja roskakatoksen mahdollisimman arkisen ulkonäön sekä tilanahtauden takia sekava. Veistospuiston ainoakin paikalla oleva työ on yksinäinen ja vaikeasti hahmotettavissa.

Arkkitehdin mukaan on ”… haettu sitä, että uudisrakennus olisi alisteinen Kuntsin rakennukselle. Sen ei ole kuitenkaan tarkoitus näyttää vajalta”. Totaalisella erilaisuudellaan ja värillään se ei jää alisteiseksi vaan on liiankin dominoiva. Vajalta se näyttää, ja halvalla suunnitellulta.

Rahaa näyttää löytyvän säästökuurin kiusaamalta ja mahdollisesti selvitystilaan joutuvalta kaupungilta yhden yrittäjän pönkäämiseen. Rahaa löytyy – nyt investointikohteelle peruskorjausrahastosta, ohittamaan pitkän jonon korjauskohteita.

Vaasan taide- ja kulttuurielämän vaikuttajat ovat olleet asiasta ansiokkaasti hiljaa, paitsi toimittaja Anne Laurilalle – nimettöminä (I-P 21.12).

Käsi ylös, joka haluaa tällaisen ruostuneen peltilaatikon kotiovensa viereen tai näkymään olohuoneestaan?

Risto Holtti

kuvataiteilija

Maalahti

Kommentoi