Lukijoilta: Yhteiskunnassamme puhutaan tässä ajassa elämisestä

Yhteiskunnassamme puhutaan tässä ajassa elämisestä. Milloin samaa vaaditaan lastensuojelun puolella? Lastensuojelulain pitäisi olla muuntautuva ja tätä hetkeä vastaava. Lastensuojelulaki ei anna tarpeeksi työvälineitä ja mahdollisuutta puuttua lasten ja nuorten ongelmiin. Myös rikoslaki on päivittämisen tarpeessa.

Lapset ja nuoret eivät saa oikeanlaisia mielenterveys- ja lastensuojelunpalveluja. Lasten ja nuorten kohdalla ongelmat ovat tänä päivänä moninaisia; rikollisuuden ja väkivallan määrä ovat kasvaneet, ja niiden ilmenemismuodot ovat myös muuttuneet.

Mielenterveyspalveluita ja osastopaikkoja karsitaan. Kuntia vastuutetaan hoitamaan avopalveluita olemattomin resurssein sekä ilman riittävää asiantuntija-apua. Sivistyspuoli ei pysty vastaamaan lasten ja nuorten ongelmiin. Eriarvoisuus kasvaa.

Huostaanotettujen ja sijoitettujen lasten ja nuorten keskuudessa rikollisuus on kasvanut ja muuttunut rankaksi ja hallitsemattomaksi. Jengiytyminen on lisääntynyt. Kauppaa käydään seksipalveluista, huumeista, tupakasta, alkoholista, nuuskasta. Tilataan hakkaamisia ja toteutetaan myös näitä tilauksia. Esiintyy kiristämistä, uhkauksia, systemaattista kiusaamista ja hyväksikäyttöä.

Nämä nuoret ovat hyvin tietoisia oikeuksistaan. Rikosoikeudellisen iän turvin tehdään erilaisia rikoksia ja tiedostetaan, että näistä ei jouduta vastuuseen. Rikoksia myös teetätetään nuorilla, joilla rikosoikeudellinen ikä ei ole vielä tullut vastaan. Näiden nuorten osalta puhutaan jo todella törkeistä rikoksista ja väkivaltaisuuksista.

Nuoria huostaanotetaan ja sijoitetaan kaikkine ongelmineen (psyykkiset ongelmat, rikollisuus, päihdeongelmat, huumeriippuvuudet, väkivaltaisuus, koulunkäyntiin liittyvät ongelmat) eri puolille Suomea.

Sijoituspaikoissa tehdään moniammatillista työtä suurten haasteiden kanssa päivittäin ilman kunnon työvälineitä. Sosiaalityöntekijöillä, joiden pitäisi tukea ja auttaa tätä työtä, on pahimmillaan 50–60 muun lapsen ja nuoren asiat hoidettavanaan. Lainsäädäntömme ei ole ajan tasalla eikä anna tukea tähän työhön. Mediassa kauhistellaan karkaavia nuoria ja nuorten tekemiä rikoksia. Samalla sijoituspaikkoihin kohdistuu jatkuvaa kritiikkiä näiden toiminnan ja toimintatapojen vajanaisuudesta ja puutteellisuudesta.

Todellisuudessa kritiikki tulisi kohdistaa nykyisen lastensuojelulain asettamiin säädöksiin. Lain pitäisi tuoda lapsille oikeuksien lisäksi myös velvoitteita.

Lastensuojelussa ja sijoituspaikoissa tehdään hyvää ja asiantuntevaa työtä. Jokainen työntekijä antaa päivittäin täyden panoksensa lastemme ja nuortemme hyvinvoinnin turvaamiseksi ja edistämiseksi. Se ei riitä, sillä tällä menolla ja nykyisten puitteiden avulla ei pystytä vastaamaan näiden nuorten tuomiin haasteisiin.

Pauliina Pasanen (kok.)

Heidi Viitaniemi (kok.)

Minna Lounatvuori (kok.)

Kirsi Kandolin (sd.)

Hanna-Leena Saarela (sd.)

Pia Jaakkola (kesk.)

Sari Palmu (kesk.)

Riitta Rahkola (kesk.)

Leena Kurikka (ps.)

Annukka Latvala (kd.)

Kommentoi