Lukijoilta: Yhtenäinen Eurooppa on Suomen etu

Eduskunta äänestää tiistaina EU:n tulevan 7 vuoden budjetista ja koronakriisin taloudellisesta elpymisvälineestä. Näyttää selvältä, että eduskunnan selkeä enemmistö on kokonaisuuden hyväksymisen kannalla ja näkee paketin hyväksymisen Suomen etuna, kuten harvinaisen yksimieliset taloustieteilijöiden, elinkeinoelämän ja palkansaajien edustajat.

Tämän myötä Suomesta tulee Euroopan unionin pienin nettomaksaja. Brittien jättäessä EU:n jäsenmaiden maksut nousevat, mutta Suomen kohdalla maksujen nousu suhteessa EU:sta saataviin rahoihin on pienempää kuin muissa maissa. Tämä parantaa nettomaksuasemaamme.

EU-jäsenyydessä on kuitenkin kysymys paljon enemmästä, kuin jäsenmaksujen ja saantojen erotuksesta.

Suomen talouden näkökulmasta ratkaisevan tärkeä on unionin sisämarkkina, joka lisää Suomen bruttokansantuotetta jopa 13 miljardia euroa vuodessa, kuten Sixten Korkman on pitänyt esillä.

Unioni on myös yksi tärkeä toimija asioissa, joissa yksittäiset maat eivät pysty toimimaan. Tällaisia ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunta, veronkierto, kansainvälinen rikollisuus, ihmisten hyväksikäyttö sekä kansainvälisen kaupan säännöt. EU asettaa maailman suurimpana talousalueena jopa maailmanlaajuisia normeja.

Koronaviruksen aiheuttama talouskriisi on koskenut koko maailmaa. Vahingot eivät kuitenkaan ole yhteneväiset.

Suomi on selvinnyt yhtenä maailman parhaista tähän mennessä niin terveyden kuin talouden osalta. Toisissa maissa isku on ollut moninkertainen. Viruksen leviäminen ja tautitilanne vaihtelevat eri maiden toimien mukaan, mutta itseaiheutetuksi ei maailmanlaajuista pandemiaa voi missään maassa sanoa. Siksi vastaus on tällä kertaa yhteinen 27 maan kompromissi.

Talouskriisiin on vastattu maailmanlaajuisesti historiallisen laajalla elvytyksellä. Kärjessä kulkevat USA ja Kiina, jotka kisaavat siitä, kuka ottaa pysähtymisen jälkeen isoimman siivun maailmanmarkkinoista. Eurooppa uhkaa jäädä kehityksessä ja kasvussa jälkeen, kuten jäimme viime vuosikymmenellä. Kankeutta on havaittavissa elvytyksen liikkeellelähdössä, mutta EU:n elvytys vaikuttaa järkevämmin kohdennetulta kuin USA:n elvytys.

Elpymisvälineen tärkein rooli on Euroopan vakauden ja yhtenäisyyden osoittaminen. Tästä tulee myös suurin etu Suomelle ja vientiteollisuudellemme.

Kun elpymisrahasta suuri osa investoidaan vihreään siirtymään ja digitalisaatioon, Suomen ja suomalaisten yritysten mahdollisuus hyötyä paketista on suhteellisesti monia muita parempi. Tämän ansiosta voimme olla laajentamassa vientiä myös maihin, joissa ennen kriisiä emme olleet vahvoja.

Suomen oma saanto elpymisvälineestä tarkentuu talouskehityksen myötä ja kohdistetaan ennen kaikkea uusien innovaatioiden ja vientialojen synnyttämiseen ja koronan myötä syntyneen hoitovelan purkamiseen. Saamme oman osuutemme kolmen vuoden aikana kuten muutkin, mutta lyhennämme osuuttamme 30 vuoden aikana pieninä siivuina 2028 alkaen.

Kriisin jälkeen niin EU kuin Suomikin voivat nousta vahvempina uuteen tilanteeseen. Se vaatii keskittymistä oikeisiin asioihin.

27 maan kompromissista voi osoittaa loputtomasti parantamiskohteita, mutta suurin virhe olisi olla toimimatta yhdessä ja antaa Euroopan jäädä jälleen jälkeen. Lopulta kysymys on rauhasta, arvoista ja Euroopan yhtenäisyydestä.

Matias Mäkynen (sd.)

kansanedustaja

Vaasa

Kommentoi