Lukijoilta: Yrittäjät kehittää työmarkkinoita

Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen väitti (Ilkka-Pohjalainen, 1.7.) Yrittäjien kuvittelevan, että työmarkkinajärjestelmään voi vaikuttaa osallistumatta sen rakentamiseen.

Väite on vähintään kummallinen. Yrittäjät on mukana kaikissa keskeisissä työryhmissä, jotka valmistelevat työelämää koskevaa lainsäädäntöä.

Se, että ei halua olla työehtosopimusosapuoli, ei tarkoita, ettei halua rakentaa Suomen työmarkkinoita. Yrittäjät kehittää aktiivisesti Suomen työmarkkinoita.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen keskinäisestä valmistelusta Yrittäjät on sivussa, mutta se ei ole Yrittäjien vaan ko. järjestöjen tahto. Koronakriisin yhteydessä tein selväksi järjestöjohtajille, että Yrittäjät olisi mielellään valmistelemassa poikkeustoimia muiden järjestöjen kanssa, koska korona iski voimalla nimenomaan Yrittäjien jäseniin.

Tarjoukseen ei haluttu tarttua, ja järjestöt tekivät ja tekevät valmistelua keskenään. Tämä ei ollut yllätys, koska Yrittäjät on sivuutettu vuosikymmeniä järjestöpöydistä.

Hallituksen työryhmissä Yrittäjät on mukana ja myös eduskunnassa meitä on kuultu erittäin hyvin.

Työehtosopimuksia Yrittäjät ei halua tehdä, koska se kuuluu työnantaja- ja työntekijäliitoille. Haluamme, että sopimukset antaisivat mahdollisimman paljon yrityskohtaista liikkumatilaa ja olisi mahdollisuus sopia myös niistä poiketen, jos sitä yhdessä työpaikalla halutaan.

Olen samaa mieltä Malisen kanssa siitä, että yksikään yritys ei pärjää kilpailussa ilman osaavia työntekijöitä, joilla on lain sallima oikeus järjestäytyä.

Vapaassa maassa työntekijöillä on myös lain sallima oikeus olla kuulumatta liittoon. Silti heillä pitää olla mahdollisuus osallistua oman työpaikkansa kehittämiseen, ja halutessaan sopia yhdessä työnantajansa kanssa myös työehtosopimuksista poiketen.

On merkillistä, että ammattiliiton johtaja ei halua antaa työntekijöille sopimisen vapautta.

Työmarkkinajohtajat ylistävät Malisen lailla Suomen työmarkkinajärjestelmää. Sillä on toki hyviä puolia mutta myös paljon heikkouksia, joiden vuoksi Suomen työllisyysaste on alhainen ja palkanmuodostuksen joustavuus lähes maailman jäykin.

Alhaisesta työllisyysasteesta ja ylijäykästä palkanmuodostuksesta kärsii ennen muuta työntekijä ja hänet työllistävä yritys. Tämä korostuu koronan jälkeen, kun työehtosopimusten yleislinja syö nopeasti Suomen yritysten kilpailukykyä.

Malinen korosti kirjoituksessaan luottamusmiesten roolia. Se on epäilemättä tärkeä.

Luottamusmies on kuitenkin katoava luonnonvara. Heitä on ehkä viidessä prosentissa työnantajayrityksistä. Siksikin on tärkeä mahdollistaa, että työpaikalla voidaan neuvotella työehtoasioista paikallisesti myös luottamusvaltuutetun – joka on koko henkilöstön valitsema edustaja – tai koko henkilöstön kanssa, jos sitä yhdessä halutaan.

Mikael Pentikäinen

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja

Kommentoi