Miksi Lakea Oy ei kiinnosta

Kiinteistö Oy Pikipruukki on Vaasan kaupungin omistama yleishyödyllinen yhtiö, joka vuokraa ja rakennuttaa asuntoja omakustannushintaan sosiaalisin perustein.

Yhtiön hallinto on pitkään ollut kaupunginhallituksen silmätikkuna ja usein ihan aiheesta. Pari vuotta sitten mopo karkasi täysin käsistä ja omistajan edustajana kaupunginhallitus antoi yhtiökokoukselle ohjeet vaihtaa uudet jäsenet yhtiön hallitukseen.

Jos Pikipruukki on ollut jatkuvan julkisuuden kohteena, niin toinen yleishyödyllinen toimija, Lakea Oy on saanut porskutella myönteisessä julkisuudessa ilman merkittävää luottamusmiesjärjestelmän kontrollia.

Kun Lakea Oy on yhteensä viidentoista kunnan ja kaupungin omistama konserni, sen toiminta ei oikein jaksa kiinnostaa ketään. Paitsi silloin, kun Lakea Oy hakee omavelkaista takausta jonkin rakennushankkeen toteuttamiseksi.

Kävin läpi omistajakunnissa käytyjä päätöksiä ja jouduin huomaamaan, että missään ei ole vaadittu Lakea Oy:n taseita nähtäväksi takuupäätöksen ehtona.

Tästä herää kysymys: Mikä tekee Lakea-konsernista niin erityisen, että siitä ei haluta tilinpäätöstietoja julkiseksi, vaikka konserni on sataprosenttisesti kuntien omistama?

Lakea Oy:n viisijäsenisessä hallituksessa oli tilikaudella 2012 neljä kaupunginjohtajaa ja yksi kaupungin talousjohtaja. Kaikki ovat miehiä ja konsernin muissakin yhtiöissä tasa-arvo jää pääosin toteutumatta.

Lakea Oy:n toimitusjohtaja on Keijo Ullakko Vaasasta. Keijo Ullakko on myös Lakea Kiinteistökehitys Oy:n ja Lakea Isännöinti Oy:n toimitusjohtaja ja hallitusten puheenjohtaja.

Näissä yhtiöissä hallitusten jäsenet ovat esitteen mukaan toimitusjohtajan alaisia toimihenkilöitä. Päätöksenteko on näin joustavaa ja kokouksia voidaan pitää työpaikalla aina tarpeen vaatiessa.

Konsernissa on toteutettu laaja uudistusohjelma, jonka tulokset löytyvät Lakean sivuilta netistä helposti ja miellyttävää yleisilmettä tavoitellen.

Eri kuntien päätöksistä ei löydy merkintöjä siitä, että Lakea Oy:n strategioita tai konsernirakenteen muutoksia olisi esitelty luottamushenkilöille. Korostetusti käy ilmi, että asiat on saatu hyvin pysymään ylimmän virkamiesjohdon käsissä.

Poikkeuksen tekee Lapuan kaupunki, joka valitsi yhtiökokousedustajakseen vuonna 2013 Kai Pöntisen.

Kun yhtiökokouksen päätökset pidetään enimmäkseen julkisuudelta piilossa, niin nähtäväksi jää se, tuliko Lakean hallitukseen Lapuan uusi kaupunginjohtaja vai oliko paikka varattu jollekin kiertovuorossa olevalle naiskaupunginjohtajalle.

Loppupäätelmänä olisin sitä mieltä, että täysin kuntien omistamassa yhtiössä täytyy olla toimiva linkki luottamushenkilöhallintoon. Siitä päättäminen kuuluu meille luottamustehtävissä oleville omistajakuntien päättäjille.

Nykyinen hallintomalli voi olla hyvä, mutta avoimuutta pitää olla huomattavasti nykyistä enemmän. Työ voisi alkaa konsernin yhtiöjärjestyksiin tutustumisella.

Risto Kukko (kesk.)

Vaasa