Mitä se rakennemuutos tarkoittaa?

Julkinen sektori on liian suuri suhteessa yksityiseen sektoriin. Verotulot supistuvat, eikä veroastetta voi merkittävästä enää kiristää. Palvelutarjontaa joudutaan supistamaan. Julkisen talouden henkilöstön määrää ja menoja on pakko karsia. Tehostamistarvetta on myös organisaatioitten yläpäässä, karsinta yläpäässä tuottaa merkittävästi enemmän säästöjä.

Koulutusaikoja lyhennetään, opintojen sisällöstä tehdään käytännönläheisempiä enemmän työelämää palvelevia. Koulutustarjonnassa korostetaan yrittäjyyttä, käytännön aloja. Lisätään kustannustehokasta oppisopimuskoulutusta. Työelämässä luovutaan liian tiukoista pätevyysvaatimuksista sekä usein turhista ja epäoikeudenmukaisista muodollisista tutkintovaatimuksista.

Opintotuesta tehdään määräaikaisia ja osittain vastikkeellisia. Opintotukea saava maksaa määräajan opintojen jälkeen korkeampaa tuloveroa jolla hän maksaa ainakin osan saamastaan opintotuesta yhteiskunnalle takaisin. Tämä on kohtuullista ja tasapuolista henkilölle joka tekee pitkän työuran, menee heti ammattikoulun jälkeen töihin ja maksaa työstään veron.

Tehdään maltillinen kattava useamman vuoden kestävä tuloratkaisu. Palkoissa taso tulisi olla ensimmäisinä vuosina nollaratkaisu. Lisäksi tulisi luopua ns. lomarahasta ja pekkaspäivistä, kuten Yrittäjien Järventaus ehdottaa. Palkkamaltista on tultava kattava, näihin talkoisiin on saatava mukaan myös isopalkkaiset. Työaikojen tavoitepituus tulisi olla 40 tuntia viikossa. Työnantajan palkansivukuluja ja kohtuuttomia velvoitteita pitäisi alentaa. Heikentyneen palkkatason tilalle voitaisiin kehittää palkansaajien omistamamia työpaikkakohtaisia sijoitusrahastoja.

Turhaa ja haitallista sääntelyä tulisi purkaa. Yritysten pääomanhankintaa ja rahoitusta tulisi helpottaa. Siemenrahastot voisivat olla toimiva malli. Mielestäni investointi ja kehittämistuet voisi osin antaa valtion takauksien muodossa. Pienimmät yritykset, yritysmuodosta riippumatta, maksavat nyt palkkatuloon verrattuna ankaramman tuloveron. Verotuksen epäkohdat tulisi korjata. Tällä on huomattava vaikutus yrittäjähalukkuuteen.

Mikro- ja pk yritykset ovat merkittävin työnantajaryhmä. Yrittäjäriskejä tulisi yhteiskunnan toimesta rajoittaa. Esimerkiksi asunto ja välttämätön yksityisvarallisuus tulisi turvata. Epäonnistuneelle rehdille yrittäjälle tulisi luoda järjestelmät jolla hän ja hänen perheensä voitaisiin palauttaa arvokkaasti yhteiskunnan jäseneksi. Epäonnistuneellakin yrittäjällä on usein hyvä ammattitaito ja kokemus joka olisi yhteiskunnalle hyödyksi.

Mielestäni työurien pidentämien alusta ja keskeltä on tärkeintä. Kuitenkin myös loppupäässä on tarpeen työurien pidentämiseen ja mm. eläkeikien portaittaiseen nostamiseen. Lisäksi tulisi rajoittaa poikkeusjärjestelyitä joiden mukaan tosiasiassa eläkkeelle voidaan siirtyä paljon säädettyä eläkeikää nuorempana.

Sosiaalituista tulisi tehdä osittain vastikkeellisia, kuten ministeri Risikko ehdottaa. Sosiaalitukien taso ei saa olla niin korkea, että työn vastanottaminen ei kiinnosta tai kannata. Sosiaalituista tulee myös poistaa jäykkyydet josta käytännössä estävät tuen saajan osa-aikaisen tai pätkissä olevan palkkatyön tekemisen.

Tässä luetteloa mitä rakennemuutokset Suomessa voisivat tarkoittaa. Moni jotain menettäisi, olisi pakko luopua ns. saavutetuista eduista. Luulen että menetykset eivät kuitenkaan olisi kohtuuttomia. Onhan tämä maa yhteen hiileen puhaltamalla selvinnyt sodasta ja jälleenrakentamisestakin. Uskon että näitä toimia tarvitaan jotta Suomi saadaan kestävälle pohjalla ja hyvinvointivaltio voidaan säilyttää.

Juhani Viitala

Kortesjärvi