RKP perustuu rotuopille ja rasismille

Ruotsalaisen Kansanpuolueen RKP:n puheenjohtaja Carl ”Calle” Haglund syyttää lähes päivittäin Perussuomalaisten puheenjohtajaa Timo Soinia, Haglundin mukaan puolueessa esiintyvän rasismin ”suojelusta”. Erityisesti häntä kaihersi Soinin äskettäinen haastattelu arvovaltaisen BBC:n kuuluisassa Hardtalk-ohjelmassa. ”Soini häpäisi Suomen”.

Entä RKP:n oma rasismi? Omien jauhojen pitäisi tietysti ensin olla pussissa puhtaita, ennen kuin voi muita syytellä.

Ruotsalainen kansapuolue pitää oppi-isänään suomenruotsalaista kielitutkija ja professori Axel Olof Freudenthalia (1836-1911). Hän tutki erityisesti Suomen ja Viron ruotsalaismurteita. Väitöskirjansa koski Närpiöläis-murretta.

Freudenthal oli svekomaani, eli kiihkoruotsalaisuuden kannattaja ja johtohahmo. Hän piti suomenkielisten enemmistöä uhkana ja vaati suomenkielisiä vastaan radikaaleja toimia, kuten separatismia. Hänen rotuoppinsa mukaan rantaruotsalaiset ovat rodullisesti ylivertaisia suomalaisiin nähden; ovat eri rotua.

Näitä Freudenthalin oppeja ajamaan perustettiin Suomeen ”Ruotsalainen Puolue” vuonna 1870. Freudenthal oli puolueessa keskeinen henkilö. Kenttäorganisaation uudistamisen yhteydessä 1906 puolue sai nykyisen nimensä, Ruotsalainen kansanpuolue, RKP.

RKP perusti 1937 Freudenthal-mitalin, jaettavaksi tunnustuksena hänen oppinsa ajamisessa. Aluksi niitä jaettiin vuosittain. Tuoreimpia ovat 2006 jaetut viisi ja 2007 kaksi mitalia. Elisabeth Rehn on saanut kultaisen mitalin. Erään lähdetiedon mukaan myös Carl Haglundille olisi esitetty mitalia.

Kyse on siis jatkuvasta ja tuoreesta, ja ainakin alun perin, nykykäsityksen mukaan, rasismiin perustuvasta puoluetoiminnan palkitsemisesta ja puolueen linjasta.

Freudenthalin oppeja toteutettiin räikeästi myös viime sotien lähes puolen miljoonan Karjalan evakkojen asuttamisen yhteydessä. RKP:n eliitti vastusti jyrkästi asuttamista ruotsalaispitäjiin; ruotsalaisten ”pyhälle maalle.”

Maan hätätilannetta ja Ruotsista pyydettyä ja saatua painostusapua hyväksi käyttäen maanhankintalakiin 1945 otettiin rkp-eliitin vaatimuksesta erityinen ”ruotsalaispykälä” (§92). Sen avulla ruotsalaispitäjät ja kartanonomistajat välttyivät evakkojen asuttamisesta mailleen.

Pääministeri/presidentti Juho Kusti Paaskivi (ent. Johan Gustaf Hellsten) pelkäsi Ruotsin uhattuja vastatoimia; elintarvikeapuun ja sotalainoihin puuttumista, ja tuki rkp-läisiä. Jäätävä kausi maiden suhteissa.

Pohjanmaan ruotsalaiset vaativat omaa ruotsinkielistä lääniä ja itsehallintoa, kuten Ahvenanmaalla. Uhattiin verokapinalla ja elintarvikelakolla. - Ilkka kirjoitti tästä 1.4.1945; samoin Pohjalainen erittäin kattavassa jutussaan 2.3.2009: ”Ruotsalaispykälä esti karjalaisten muuton rannikkokuntiin.” http://www.luovutettukarjala.fi/sijoittuminen.pdf.

Lähteistä Veikko Vennamon ja P.O. Väisäsen kirja ”Jälleenrakennuksen ihme” (1988) sisältää asuttamisen tarkat yksityiskohdat. Samoin Johannes Virolaisen useat kirjat. Muita lähteitä on sivukaupalla.

Carl Haglundilla ja RKP-eliitillä ei historian valossa mielestäni ole kyllä kanttia, eikä perusteita osoitella muita rasismista. Huolestuttavinta on, että freudethalilainen rotuoppi ja kiihkoruotsalaisuus elää puolueessa tuoreena edelleenkin. Eikä tapahtunut sitä paitsi puolueen päätöksillä mihinkään häviäisikään. Se olisi aivan sama kuin yritettäisiin omalla päätöksellä nostaa omaa arvovaltaa. Sekin on teoilla ansaittava.

Lopuksi on lohduttavaa todeta, että lähdeaineistoissa katsotaan lähes yhdenmukaisesti rkp-läisen separatismin, läpi puolueen historian, olevan ensi sijassa sen eliitin harjoittamaa. Rahvas enimmäkseen on seurannut sivusta. Sen mielelläni uskonkin, kun huomattava määrä rantaruotsalaisista, piispoja myöten, kuuluu sukuumme. Ainakin he nyt ovat kunnon suomalaisia, vaikka ruotsia puhuvatkin.

Heikki Santala

Kauniainen