Tanssilattialla toteutuvat selkeät roolit

Hääparit, juhlistakaa alkava yhteinen elämänpolku tanssilla! Viitaten Satu Takalan kolumniin (Ilkka 8.12.2013) haluan luoda pikakatsauksen Ilkan lukijoille suomalaiseenkin kulttuuriin kuuluvasta tanssiperinteestä.

Tanssi kuuluu ja on kuulunut myös muiden kulttuurien perinteisiin iät ja ajat. Tanssilla halutaan kunnioittaa juhlia ja sen järjestäjiä. Miksei se siis kuuluisi juhlistaa myös itsenäisyysjuhliamme?

Euroopassa tanssit levisivät keskiajalla hovien välillä sotilaiden mukana. Todennäköisesti Euroopan hoveja kiersi sekä koreografeja että tanssinopettajia opettamassa suosikkitansseja. Joitakin tansseja on säilynyt meidän päiviimme niin, että niitä tanssitaan mm. eri lukioiden ja toisen asteen opiskelijoiden vanhojen tanssien kursseilla. Nämä tanssit pääosin ovat tulleet Suomeen 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa Venäjän ja Ruotsin kautta. Valssi valtasi Euroopan juuri tällöin. Valssin suosio perustui Franz Lannerin ja Johann Straussin upeisiin sävellyksiin.

Satu Takalan mainitsema humppa-nimi on tullut Suomelle tutuksi Asko Alpolan 1950-luvulla radiossa heittämän jutun saksalaisesta ”humpa-humpa-tättärää” kommentista, joka juurtui suomalaisten mieleen. Itse tanssi on vanhempi ja tunnettiin nimellä foxi, pisto tai jatsi. Pakkoa ei humppaan silloin tunnettu, vaan sotien ajan tanssikiellon yllyttämät kansalaiset antoivat hien virrata tanssilattioilla. -silloilla ja -ladoissa. Alkoi lavojen rakentamisen aika ja tanssilavakulttuurin nousu.

Tanssi ei ole pelkkää ruumiin hetkuttelua sovitun kaavan mukaan, se on kuin pienoiselämä. Tanssikulttuuriin kuuluu paitsi liikuntaa, myös runsaasti elementtejä toisen kunnioittamisesta, huomioimisesta ja kohteliaista tavoista. Tätä opetetaan myös kouluissamme. Niitä ei usein facebook-profiileja päivitettäessä tahdo tulla miettineeksi. Samalla siinä piilee Takalan tekstissä etsimä onnistumisen mahdollisuus. Minusta tanssi opettaa myös suvaitsevuutta ja kunnioitusta niitä kohtaan, joilla on kaksi vasenta jalkaa.

Tanssin hyviin puoliin kuuluu oman kehon tasapainon harjoittelu sekä musiikin ja rytmin yhdistäminen omaan ja partnerin liikkumiseen. Yleensä rentous syntyy positiivisella asenteella ja huumorilla, jolloin tilanteesta alkaa nauttia. Tanssilattialla toteutuu selkeät miehen ja naisen väliset roolit, jotka tukevat tasa-arvoa ja toisen sukupuolen kunnioitusta. Tämä on koulujemme opetustilanteissa lähes korvaamaton mahdollisuus.

Koreografioiden nerokkuus piilee siinä, että ne on usein luotu peilikuviksi, jolloin tanssi onkin oivaa aivojumppaa. Mikäli tanssin oppiminen tuntuu aivan ylivoimaiselta voi tanssin rytmiä ja oikeaa ajoitusta alkaa harjoitella leikkimällä vaikka sormilla. Oikean iskun löytäminen musiikista ja mielessä laskeminen on hauskaa ajanvietettä. Foxia voi harjoitella vaikka sormillaan kotona pöydällä.

Tanssi ja nimenomaan paritanssi on vaihtoehto etäsuhteisiin päätteen led-näytöllä. Se on vaihtoehto kreisi-bailaamiseen, mikä sinällään on rytmistä tanssillista hauskanpitoa sekin. Paritanssi on vaihtoehto alkoholin huuruiselle ikävälle toisen luo. Olen Takalan kanssa eri mieltä siitä, että tanssi olisi menneiden sukupolvien juttu. Itse peukutan päinvastoin elävälle rytmimusiikille ja mukaville tanssin ystäville kaikissa ikäluokissa.

Arto Mäkipelto

Seinäjoen seudun liikunnanopettajat Kurikka