Uusi alkoholilaki on varsin tasapainoinen kokonaisuus

EHYT ry:n aluekoordinaattori Harri Jukkala maalasi uhkakuvia uuden alkoholilain tulevista vaikutuksista. Jukkalan mukaan vahvemman oluen tulo päivittäistavarakauppaan vie suomalaista juomakulttuuria kohti mennyttä maailmaa. Todellisuudessa kehitys on kuitenkin juuri päinvastainen.

Uuden alkoholilain myötä Suomessa otetaan maltillisia askeleita kohti eurooppalaisempaa sääntelyä.

Suomessa kulutetusta nelosoluesta kaksi kolmasosaa on hankittu ulkomailta; pääasiassa Virosta. Pellervon taloustutkimus teki muutama vuosi sitten arvion siitä, että nelosoluen tuonti ruokakauppaan ja täten kilpailun lisääminen kotimarkkinoilla vähentäisi oluen matkustajatuontia puolella ja lisäisi verotuloja noin 50 miljoonaa euroa.

Suomessa oluen markkina on pienentynyt noin 50 miljoonaa litraa, ja samaan aikaan vastaavan kokoinen kasvu on nähty Virossa. Kymmenen vuoden aikana panimoalan suorat työpaikat ovat vähentyneet noin tuhannella. Kyse on siis myös kotimaisten työpaikkojen tulevaisuudesta.

Alko on hallituksen linjauksiin liittyen ollut huolissaan väkevien ja viinien vähentyvästä myynnistä, kun vahva olut ja lonkero saadaan jatkossa ruokakaupan kautta. Suomalaisten alkoholinkulutus tulee Alkon näkemyksen mukaan siis siirtymään miedompiin juomiin. Kuluttajatutkimuksetkaan eivät tue väitettä, että kulutus automaattisesti siirtyisi kohti vahvempia oluita. Näin on tilanne myös ravintoloissa, joissa keskiolut edelleen elää ja voi hyvin.

Jukkala on erityisen huolissaan ravintoloiden tilanteesta. Suomessa ravintolakulutus onkin läntisen Euroopan matalimpia. Näin siitä huolimatta, että meillä valtion monopoli on rajannut vähittäiskauppaa. Vähittäismyynnin rajoittaminen ei siis ole ravintolakulutusta lisäävä tekijä. Yhteinen tavoite pitää olla ravintolakulutuksen kasvattaminen kotikulutuksen kustannuksella. Tähän päästään keventämällä ravintoloitsijan kustannuksia ja verotaakkaa.

Saatavuuden lisääminen ei automaattisesti lisää kulutusta. Esimerkiksi Tanskassa vapautettiin mainontaa ja purettiin markkinoita jäykistävä tarjouspakkokäytäntö kymmenen vuotta sitten, ja alkoholin kulutus jatkoi laskuaan. Tanskassa myös olutverotusta laskettiin ja kulutus siirtyi odotetusti rajakaupasta kotimarkkinoille. Suomessa vuoden vaihteessa tuli voimaan uusi liikeaikalaki, joka toi lisätunteja alkoholimyyntiin. Tästä huolimatta lonkeron, siiderin ja oluen myynti laski.

Alkoholin aiheuttamia haittoja on Suomessa siinä kuin muuallakin. Alkoholin suurkuluttajat (10 % väestöstä) juovat puolet Suomessa nautitusta alkoholista. Yhteiskunnan kannalta oleellisinta on puuttua tehokkaasti tämän kymmenyksen ongelmiin ja luopua tarpeettomasta ylisääntelystä.

On hyvä muistaa, että Suomessa on koko 2000-luvun vähentynyt nuorten alkoholinkulutus. Tutkimusten mukaan myös aikuisten humalahakuinen juominen on vähentynyt. Hallituksen linjaukset uudeksi alkoholilaiksi ovat tasapainoinen kokonaisuus.

ELINA USSA

toimitusjohtaja

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus ry.

Kommentoi