Lukijoilta: Lähes Ikea-neitsyen tunnustuksia – Ryhdyn pitämään verhoista, mutta koristetyynyihin vedän rajan

Tiedätkö ketään miestä, joka lähtisi mielellään Ikeaan, kysyi vaimoni automatkalla.

. –No eipä tule mieleen, jouduin hetken pohdinnan jälkeen toteamaan.

. Ainakaan itse en kuulu ruotsalaisen huonekalujätin kohderyhmään, vakka Ikea-neitsyyteni menetinkin joitakin vuosia sitten.

. Puolustuksekseni on sanottava, että kuljin sisään ja ulos lyhíntä mahdollista reittiä eivätkä ostokseni sisältäneet minkäänlaisia pehmeitä paketteja.

. Koska keskusteluamme oli kuuntelemassa viisivuotias pojantytär, hän esitti olennaisen kysymyksen: Miksi?

. –Monet miehet eivät ole yhtä innokkaita kuin monet naiset vertailemaan ja valitsemaan erilaisia kankaita ja materiaaleja, kuului vaimoni vastaus.

. Näinhän se taitaa olla.

. Vaikka monet meistä nykymiehistä ymmärtävät polttomoottorin toiminnasta aivan yhtä vähän kuin sohvakankaiden tai koristetyynyjen materiaalista, keskustelemme jokseenkin vaivattomasti autojemme ominaisuuksista, kun kangaslaaduista juttelemme yhtä vaivautuneesti kuin ne olisivat pornoputiikin tiskinalustuotteita.

. Mutta kaipa se kodin sisustus Suomessa taitaa olla aika lailla naisten hommaa. Enkä nyt viittaa arvottavasti miesten ja naisten töihin.

. Kun nuoripari muuttaa yhteen, kannetaan saman katon alle kahden kodin sisustus.

. Mutta melko pian saavat miehen nahkasohvat kyydin kierrätyskeskukseen tai kaatopaikalle tai vielä yksin asuvan asunnon kalustukseksi, kun eivät "oikein sovi uuden kodin tyyliin".

. No, kaipa se on pieni hinta suurikokoisen television tai stereolaitteistojen saamasta armosta, vai kuinka.

. Verhot kuvaavat oivasti tätä kahden ajattelutavan eroa.

. Kun mies rakentaa taloonsa ikkunat saadakseen lisää valoa, ripustaa nainen niihin heti verhot, ettei valo varmasti pääsisi sisään.

. Myönnän: kyse on kauheasta yleistyksestä.

. Ovat verhot oikeasti kauniit, mutta tohtisin silti väittää, että eivät ne ole ensimmäinen asia, jonka asuntoaan sisustava mies ryntää hankkimaan.

. Eivätkä kaikki naiset rakasta Ikeaa, ja kai moni mieskin huonekalukauppaan suuntaa, jos ei muuta, niin lihapullien houkuttelemana.

. Vaikka vielä ei ole uudestavuodesta tietoakaan, teen lupauksen nyt ja tässä.

. Ryhdyn rakastamaan verhoja, tai no ainakin pitämään, en niitä, vaan niistä. Koska koti ilman verhoja on kuin... No koti ilman verhoja.

. Voivathan verhot taianomaisesti saada aivojeni neuronit napsumaan uusin kytkentöihin. Ehkä vielä viehätyn nojatuoleista tai sivupöydistä.

. Koristetyynyihin täytynee raja kuitenkin vetää. Niitä ilman maailma olisi parempi paikka.

. Arto Fröjd

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Lukijoilta: Lähes Ikea-neitsyen tunnustuksia – Ryhdyn pitämään verhoista, mutta koristetyynyihin vedän rajan

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Lukijoilta: Lähes Ikea-neitsyen tunnustuksia – Ryhdyn pitämään verhoista, mutta koristetyynyihin vedän rajan

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje