Millaisia vaikutusmahdollisuuksia lapsilla ja nuorilla on? Kootut vinkit yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen

Kuva: Mediataitokoulu.fi

Tässä artikkelissa esittelen kolmen oppaan vinkit siihen, miten nuoret voivat vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin. Lopuksi kerron, miten kansalaisyhteiskunnassa voi vaikuttaa muiden samanhenkisten kanssa järjestäytymällä.

Uutismedian liiton 10 tapaa vaikuttaa median välityksellä -opas esittelee vaikuttamisen tapoja kolmen teeman kautta: ota kantaa, tärkeät asiat esiin ja mistä media kiinnostuisi.

Kannanotto-osiossa ohjeistetaan kirjoittamaan mielipidekirjoitus, kertomaan kantansa kyselyssä tai tykkäämään, jakamaan ja kommentoimaan somessa. Tärkeät asiat esiin -luvussa vaikuttamisen keinoja ovat juttuvinkin antaminen toimittajalle, haastattelun antaminen lehtijuttua varten ja oman median luominen. Median kiinnostusta taas voi oppaan mukaan herätellä yrittämällä vaikutta päättäjiin, järjestämällä tempauksen ja luomalla itse "somepöhinää".

Taksvärkki ry:n kriittiseen pedagogiikkaan perustuva Vaikuta! -menetelmäopas taas sisältää vaikutusmenetelmien lisäksi nuorten vaikuttajien haastatteluja. Oppaassa vaikuttaminen esitellään prosessina, jonka vaiheet ovat ongelman määrittely, ongelman analyysi, toiminta ongelman ratkaisuksi ja lopuksi toiminnan pohdinta. Ongelmanratkaisun toimintamenetelmiä ovat esimerkiksi maalauksen tai julisteen luonnostelu, seinämaalaus, kantaaottava juliste, kuvateatteri, radiospotti ja kirje päättäjille.

Suomen Rauhanpuolustajien Protesti – Vastarinnan historiaa puolestaan sisältää nimensä mukaisesti historiallisia tarinoita vaikuttamisesta ja tehtäviä, joilla voi pohtia, mihin asioihin itse haluaisi muutosta ja miten sitä voisi tavoitella. Historialliset esimerkit käsittelevät aiheita rotusorrosta ympäristöaktivismiin.

Näin kerrot mielipiteesi

Tässä ohjeet mielipidekirjoituksen kirjoittamiseen. Hyvät ohjeet kirjalliseen mielipiteeseen löytyy myös esimerkiksi Helsingin Sanomien verkkosivuilta.

1. Suunnittele ja tee muistiinpanoja: Mieti, mihin haluat ottaa kantaa ja muotoile mielipide. Keksi perusteluja mielipiteellesi. Ota huomioon, mitä toista mieltä olevat ajattelevat aiheesta ja millaisia myönnytyksiä voit heille tehdä tai miten saat perusteltua aiheen heille. Keksi myös parannusehdotuksia tilanteeseen, jos mielipiteesi koskee jotakin epäkohtaa.

2. Mieti, millainen muoto toimisi tehokkaasti ja mikä olisi sopiva julkaisukanava mielipiteelle: Joskus mielipide kannattaa kertoa videolla tai tiivistää muutamaan virkkeeseen alustan mukaan. Lehteen kannattaa lähettää ehyt ja hyvin perusteltu kirjoitus.

3. Kirjoita mielipideteksti tai kuvaa video: Muista kappalejako, esim. aluksi aiheen esittely, sitten perustelut ja lopuksi parannusehdotukset. Voin myös miettiä, millaisen kuvan kanssa viestisi menisi parhaiten perille, ja liittää kuvaan mukaan tekstiisi. Mielipiteensä voi kertoa myös videolla. Näinhän moni tubettaja tekee.

4. Oikolue: Tarkista, että etenet järkevästi ja että kielioppiseikat ovat kunnossa. Keksi tekstillesi tai videollesi kiinnostava ja kattava otsikko.

5. Lähetä mielipide julkaistavaksi lehdessä ja/tai julkaise se omassa sosiaalisen median kanavassasi.

Joskus mielipiteensä voi ilmaista helpoiten somessa. Esimerkiksi ilmastolakkoon osallistuminen onnistuu yksinkertaisesti näin:

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

School strike week 84. #climatestrikeonline #fridaysforfuture #schoolstrike4climate #flattenthecurve #StayAtHome

Henkilön Greta Thunberg (@gretathunberg) jakama julkaisu

Ilkka-Pohjalainen julkaisee mielipidekirjoituksia sekä verkossa että printtilehdessä. Samalla lomakkeella voi myös lähettää juttuvinkkejä toimitukselle.

Lapset ja nuoret voivat lähettää mielipiteensä julkaistavaksi myös koululinkin Koululaisten uutisten Mielipiteet-osastolle. Laita tekstisi tai videosi tulemaan sähköpostilla osoitteeseen koululinkki@koululinkki.fi. Liitä mielipiteeseen mukaan koko nimesi ja ikäsi.

Kansalaisyhteiskunnassa voi vaikuttaa myös samanhenkisten ihmisten kanssa järjestäytymällä

Demokraattisessa yhteiskunnassa kansa pääsee päättämään asioista. Edustuksellisessa demokratiassa valitsemme äänestämällä puolueiden ehdokkaista kansanedustajat, jotka tekevät meitä koskevat päätökset eduskunnassa. Vaaleja käydään Suomessa myös esimerkiksi EU-, kunta- ja seurakuntatasolla. Tätä on virallinen vaikuttaminen: politiikan seuraamista ja äänestämistä sen mukaan, mikä tuntuu parhaalta tavalta hoitaa yhteisiä asioita.

Yhteiskunnastamme käytetään termiä kansalaisyhteiskunta. Se tarkoittaa vaikuttamista, joka tapahtuu esimerkiksi erilaisissa yhdistyksissä, järjestöissä, puolueissa tai säätiöissä. Kansalaisyhteiskunnassa pääsee osallistumaan ja vaikuttamaan haluamiinsa asioihin vaikka päivittäin. Järjestö- ja yhdistystoimintaa on meneillään huomattavasti useammin kuin pääsee äänestämään.

Erilaisia nuorten järjestöjä ovat esimerkiksi nämä. Mitkä listan järjestöt ovat mielestäsi kiinnostavia? Millaisia järjestöjä mielestäsi pitäisi olla vielä lisäksi?

Demokratia.fi -sivusto auttaa löytämään sopivan kanavan vaikuttamiseen kunnan, valtion tai Euroopan Unionin tasolla. Voit esimerkiksi allekirjoittaa tai tehdä ihan oman kansalaisaloitteen, jos olet täysi-ikäinen. Alaikäisten vaikutuskanava on Nuortenideat.fi.

Hanna Hietikko

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Saat tuoreimmat uutiset ja puheenaiheet suoraan sähköpostiisi

Tilaa uutiskirje