Pääkirjoitus: Kaksi avainta syntyvyyteen: elämäntilannelapsettomuuden avaaminen ja maahanmuutto

Vähäinen syntyvyys syö monia kuntia vuosi vuodelta enemmän. THL:n ennakkotietojen mukaan viime vuonna Suomessa syntyi vähiten lapsia 150 vuoteen. (Ilkka 21.6.)

. Lasten määrän pudotukseen ei ole kunnissa osattu varautua. Suomen pienimmässä kunnassa Sottungassa ydin tiivistyy: rahat loppuu, ihmiset loppuu, koulussa ei ole enää oppilaita. (HS 19.6.) Sama on edessä useilla muillakin kunnilla.

. Koulujen ja muiden palveluiden ylläpitämiseksi on ryhdyttävä yhteistyöhön naapurikuntien kanssa. Myös muutto lähemmäs palveluja tulee todennäköisesti ajankohtaiseksi monessa kuihtuvassa kunnassa, jossa enemmistö asukkaista alkaa olla eläkeikäisiä.

. Suomen suurin ikäluokka, vuonna 1947 syntyneet, oli 108 164 vauvaa. Viime vuonna vauvoja syntyi 50 858. Syntyvyys laski seitsemättä vuotta peräjälkeen.

. Yhtälölle on haettu selitystä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen vaikeuksista, päivähoitopalveluista ja ylipäätään tasa-arvoisen ja lapsiystävällisen yhteiskunnan rakenteista.

. Työelämän vaatimukset ovat osa elämäntilannelapsettomuutta, kuten myös vaikeus löytää kumppania. Elämäntilannelapsettomuudesta on alettu puhua vasta viime vuosina. Sen sijaan, että kunnat miettivät vauvarahoja ja poliitikot lausuvat latteuksia synnytystalkoista, pitäisi elämäntilannelapsettomuuden ilmiötä tutkia tarkemmin. Sieltä voisi löytyä vastauksia, joihin ei ole yhtä helppoa ratkaisua kuin uusien päiväkotien rakennuttaminen.

. On toisenlaisiakin ratkaisuja: Hyvä esimerkki on Närpiö. Se ei sijaitse kaiken keskipisteessä, mutta työttömyysprosentti on alle viisi ja vanhat asunnot kylillä ovat löytäneet ostajansa.

. Närpiössä hyvän kierteen ovat aiheuttaneet pakolaiset. Töitä riittää kasvihuoneviljelmillä, kyläkoulut pysyvät elossa ja muuttajilla on ollut voimakkaasti kunnan elinvoimaisuutta tukeva vaikutus.

. Ensimmäiset pakolaiset kunta otti 1990-luvulla Bosniasta ja Vietnamista. He ovat käytännössä pelastaneet Närpiön talouden.

. Maahanmuutto herättää usein ristiriitaisia tunteita. Siinäkin kotoutumisen ratkaisu on työ, jota Närpiöstä on löytynyt.

. Kunnat jäävät herkästi vatvomaan ongelmia paikoilleen toivotaan-toivotaan -periaatteella. Närpiön kaltainen kierteen kääntäminen hyväksi vaatii rohkeutta ja pohjalaisen ittellisyyden hautaamista: vieraita pelkäävä kunta ei olisi nykyisessä tilanteessaan millään.

. Kunnan heikko huoltosuhde kuolettaa minkä tahansa kunnan ennen pitkää, eikä sellaiseen kuntaan ole millään yrityksellä aikeita työvoimapulan aikoina asettua.

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Pääkirjoitus: Kaksi avainta syntyvyyteen: elämäntilannelapsettomuuden avaaminen ja maahanmuutto

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Pääkirjoitus: Kaksi avainta syntyvyyteen: elämäntilannelapsettomuuden avaaminen ja maahanmuutto

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje