<p>Vahvojen johtajien jättäessä tehtävänsä, moni kysyy: mitä nyt?</p>.<p>Saksan liittokansleri Angela Merkelin päätös jättää kristillisdemokraattinen unioni -puolueensa CDU:n puheenjohtajuus kiihdyttää poliittista kisaa Saksassa. Panoksena on paitsi Saksan, myös Euroopan johtajuus.</p>.<p>Nyt 64-vuotias Merkel on ilmoittanut haluavansa jatkaa liittokanslerina 2021 vaaleihin asti. Merkel on toiminut CDU:n johdossa 18 vuoden ajan ja liittokanslerina 13 vuotta.</p>.<p>Euroopan unioni on luonut monimutkaisen päätöksentekojärjestelmän yhteiseen Eurooppaan, mutta mantereen kehitys näyttää olevan vahvasti kiinni jäsenmaiden johtajista. Henkilökeskeisyys on nousussa yleisemminkin maailmanpolitiikassa.</p>.<p>Kysymystä maahanmuutosta on vaikea väistää, kun CDU hakee uutta johtajaa.</p>.<p>Oikeistopopulismi hapuilee vallankahvaa näkyvästi myös Saksassa. Etelänaapurissa Itävallassa keskusta-oikeistolainen kansanpuolue ÖVP on pitänyt kannatuksensa omaksumalla oikeistopopulistien äänenpainoja maahanmuutosta. Populistit ovat mukana ÖVP:n johtamassa hallituksessa.</p>.<p>Sunnuntaina oikeistopopulistinen Vaihtoehto Saksalle -puolue eli AfD sai 13 prosenttia äänistä ja nousi Hessenin osavaltion parlamenttiin. Populisteilla on nyt edustus Saksan jokaisen osavaltion parlamentissa.</p>.<p>CDU piti Hessenissä asemansa suurimpana puolueena, mutta siellä, kuten kaikkialla Saksassa se joutuu lujille oikealta tulevan paineen kanssa. Sama paine kohdistui Merkeliin, kuten myös hänen seuraajaansa. </p>.<p>Toni Viljanmaa</p>