Talebaneja lapsena paennut Aziza Hossaini uskoo Afganistanin toivon olevan naisissa – "Valta ollut monta vuotta miesten käsissä ja näemme, missä tilanteessa maa on"

Aziza Hossaini antaa toimittajalle kuultavaksi ääninauhan, jossa suomea puhuva nainen puhuu ensin hätääntyneesti, minkä jälkeen nauhalta kuuluu aseen laukauksia. Sitten nauha katkeaa.

. Hossainin tietojen mukaan nauha äänitettiin Kabulin lentokentän lähellä tiistaina.

. Seuraavana päivänä Hossaini kertoo, että aseellisen selkkauksen keskelle joutuneen henkilön sukulaisen mukaan nainen selvitytyi tilanteesta ilman fyysisiä vammoja. Se, kuka ampui ja ketä, ei selvinnyt Hossainille.

. Kansainvälisten uutislähteiden mukaan Yhdysvaltojen joukot ampuivat Kabulin lentokentällä kaksi aseistautunutta afgaanimiestä, jotka lähestyivät Yhdysvaltojen sotilaita. Reuters uutisoi, että lentokentällä on sunnuntain jälkeen kuollut kaiken kaikkiaan 12 henkilöä.

. Epävarmuus ystävien ja läheisten hyvinvoinnista on Hossainin mukaan raskasta kantaa.

. – En ole pystynyt menemään töihin, Hossaini sanoo Helsingin Pasilan Triplassa alkuviikolla.

. Hossainia huolestuttaa erityisesti niiden afgaanityttöjen turvallisuus, joiden opiskelua hän on tukenut 13 vuotta.

. – Tiedän, että sen asian kanssa minun on vaikea elää, jos joku näistä tytöistä joutuu surmatuksi tai talebanien käsiin.

. Suomalaisen Hossainin juuret ovat Afganistanissa. Hän pääsi sisarustensa kanssa kiintiöpakolaisena Suomeen vuonna 2005 ollessaan 12-vuotias. Talebanit olivat surmanneet Hossainin vanhemmat, minkä jälkeen Hossaini pakeni sisarustensa kanssa Pakistaniin.

. Oikeustulkkina Suomessa työskentelevä Hossaini vieraili Afganistanissa viimeksi vuonna 2007. Siksi Hossaini on pitänyt synnyinmaassaan asuviin sukulaisiin ja tuttaviin yhteyttä virtuaalisesti. Hossaini seuraa Afganistanin tilannetta myös lukemalla sikäläisten tiedotusvälineiden uutisia.

. Kun Yhdysvallat miehitti Afganistanin Yhdysvaltojen terrori-iskujen jälkeen vuonna 2001, talebanien hallitsema Afganistan oli naisille maailman vaarallisimpia maita.

. Maassa oli voimassa sharia-laki, ja naisia teloitettiin Kabulin jalkapallostadionilla aviorikoksista. Nuoria tyttöjä ja naisia myös pakotettiin avioliittoihin vanhempien miesten kanssa. Naisten piti verhota itsensä koko vartalon peittävillä sinisillä burka-kaavuilla, joista nämä saattoivat katsella maailmaa ainoastaan verkkokankaan läpi.

. Hossainin mielestä naisten oikeuksissa on tapahtunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana edistystä.

. – Sen perusteella, mitä sukulaisiltani olen kuullut, lapsiavioliitot ainakin vähenivät ja tytöt pääsivät kouluun.

. Naisten aseman parantuminen näkyy myös YK:n tilastoissa, joiden mukaan naisten ja miesten hyvinvointieroja mittaava Human Development -indeksi lähes tuplaantui vuosina 2001–2019. Mitä pienempi luku on, sitä huonompi on sukupuolten välinen tasa-arvo. Afganistanin luku 0,66 on yhä maailman heikoimpia.

. Nyt Hossaini pelkää, että maan edistysaskeleet naisten oikeuksissa valuvat hukkaan talebanien otettua Afganistanin haltuunsa ilman vastarintaa.

. Hän toivoi, että Yhdysvallat ja muut länsimaat olisivat vielä antaneet Afganistanille aikaa kehittyä.

. – Olisin halunnut, että tämä nuori sukupolvi, johon minunkin tyttöni kuuluvat, olisi saanut kukoistaa.

. Talebanit kertoivat tiistaina tiedotustilaisuudessa kunnioittavansa tyttöjen ja naisten oikeuksia "islamin sallimissa rajoissa", mutta Hossaini ei näihin puheisiin nykytiedon valossa usko.

. – Talebanit lupasivat myös ennen edellistä valtaannousuaan kunnioittaa naisten ihmisoikeuksia, mutta toisin kävi.

. Vallan siirtyminen elokuun alussa talebanien haltuun ei ollut Hossainille täysi yllätys.

. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ilmoitti ilmoitti huhtikuun puolivälissä, että maa aloittaa viimeisten joukkojensa vetämisen pois Afganistanista toukokuun alussa 20 vuoden miehityksen jälkeen.

. – Kun Biden kertoi päättäväisesti puheessaan aikovansa vetää joukot pois, tiesin, ettei Afganistan ole valmis.

. – Otin sukulaisiini yhteyttä ja sanoin, että yhdysvaltalaiset lähtevät ja talebanit tulevat. Sukulaisten on paettava sieltä pois, Hossaini jatkaa.

. Sukulaiset kuitenkin jäivät.

. – Afganistanin hallitus ja Biden painottivat medioissa, että Afganistanilla on vahva kansallisarmeija. Sukulaiseni uskoivat siihen, mitä nämä johtajat sanoivat, Hossaini sanoo.

. Presidentti Biden sanoi Valkoisen talon julkaisemassa kannanotossa, että Afganistanin kansallisarmeijan käytössä on 300 000 sotilaan joukot.

. – Olemme antaneet afgaaniliittolaisillemme kaiken tarvittavan – antakaa minun painottaa, kaiken tarvittavan: koulutuksen, välineet ja modernin armeijan, Biden kirjoitti tiedotteessa.

. Näin suuret taistelujoukot olivat Hossainin mielestä totta vain paperilla.

. – Kansallisarmeijassa oli paljon haamusotilaita, jotka näkyivät kirjanpidossa, ja heidän kulunsa länsimaat maksoivat, mutta todellisuudessa heitä ei ollut olemassakaan.

. Ne rivisotilaat, jotka hallituksen joukoissa työskentelivät, elivät Hossainin käsityksen mukaan surkeissa oloissa.

. – Armeijassa oli paljon etnistä syrjintää. Jos sotilas kuului johonkin vähemmistöheimoon, hän ei useinkaan voinut nousta armeijassa rivisotilaan asemasta eteenpäin. Olen itse nähnyt afganistanilaisia lehtijuttuja, joissa näytettiin, että sotilaat kärsivät nälästä.

. – Ihmettelen sitä, miten Yhdysvalloilta meni tämä kaikki ohi, vai sulkivatko he tilanteelta vain silmänsä, Hossaini ihmettelee.

. Yhdysvaltojen vetäydyttyä maasta korruptoituneet sotaherrat pakenivat Hossainin mukaan maasta rahoineen.

. Afganistanin kansallisarmeijan haluttomuutta taistella talebaneja vastaan selittää Hossainin mukaan sekin, että talebanien syrjäyttämän presidentin Ashfar Ghanin hallituksessa oli vaikutusvaltaisia ihmisiä, jotka kannattivat talebaneja.

. – Afganistanin hallitus koostui pääasiassa pataaneista, joihin myös talebanit kuuluvat. Mielestäni heimon arvo meni maan pelastamisen edelle, Hossaini sanoo.

. Hossaini itse kuuluu hazara-vähemmistöön.

. Myöskään Suomi ei ole turvassa talebanien valtaannousun vaikutuksilta, Hossaini varoittaa.

. – Täällä Suomessakin on afganistanilaistaustaisia ja muista maista tulevia ihmisiä, jotka kannattavat talebanien ideologiaa. Senkin takia minä haluan puhua näistä asioista.

. – Vaarana ei ole ainoastaan se, että Suomeen tulee tuhansia pakolaisia, vaan voi käydä myös niin, että ääriryhmät rohkaistuvat levittämään täällä talebanien ideologiaa.

. – Sitä että Suomi on turvassa ääriajattelulta, ei saa missään nimessä pitää itsestään selvänä, Hossaini lisää painokkaasti.

. Hossaini uskoo, että jos joku saa Afganistanissa jonain päivänä kehitystä aikaan, sen tekevät naiset.

. – Nyt valta on ollut monta vuotta miesten käsissä ja näemme, missä tilanteessa maa on.

. Hossainin mukaan hänen sisaruksensa ovat Suomeen muuton jälkeen korostaneet sitä, että koskaan ei saa antaa periksi.

. – Lukiosta lähtien olen aina opiskellut ja ollut työelämässä. Jotkut sanovat, että olen 'hullu', koska minulla ei ole paljon vapaa-aikaa.

. Hossaini kertoo, että hän näki muutoksen mahdollisuuden niissä afgaanitytöissä, joiden opiskelua hän on taloudellisesti tukenut.

. – Heidän koulutustaustansa näkyy heidän puhetavassaan ja siinä, miten hienosti he osaavat ilmaista itseään.

. Hossaini tuki tyttöjen sivistystä paitsi maksamalla koulutusta, myös ostamalla heille älypuhelimet ja puhelinliittymät.

. – Halusin heidän olevan sosiaalisessa mediassa, jotta he näkisivät, miten muualla maailmassa asiat hoidetaan. Tein kaikkeni, jotta olisin voinut rakentaa tytöille siivet.

. Hossaini toivoo, että länsimaat eivät jättäisi afganistanilaisia naisia ja tyttöjä talebanien armoille.

. Joe Biden totesi kannanotossaan, että Yhdysvallat on saavuttanut Afganistanissa tavoitteensa Yhdysvaltoihin kohdistuvan terroriuhan hävittämisessä. Sen sijaan yhtenäisen kansakunnan rakentaminen Afganistanista ei Bidenin mukaan koskaan ollut Yhdysvaltojen missio.

. – Yhdysvaltojen operaation aikana on kuollut tuhansia afganistanilaisia. Silloin kun Yhdysvallat hyökkäsi Afganistaniin 2001 terroristi-iskujen jälkeen, Yhdysvallat myös antoi Afganistanin kansalle lupauksen parantaa heidän olojaan, Hossaini sanoo.

. Hossaini ihmettelee, mitä lupaukselle tapahtui.

. Julia Blomqvist

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Talebaneja lapsena paennut Aziza Hossaini uskoo Afganistanin toivon olevan naisissa – "Valta ollut monta vuotta miesten käsissä ja näemme, missä tilanteessa maa on"

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Talebaneja lapsena paennut Aziza Hossaini uskoo Afganistanin toivon olevan naisissa – "Valta ollut monta vuotta miesten käsissä ja näemme, missä tilanteessa maa on"

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje