Nordea-jutun syyttäjä syytettyjen vitsailusta: ” Jo on hurttia huumoria”

VAASA

. Pohjanmaan käräjäoikeudessa jatkettiin tiistaina Nordeaan ja sen miljonääriasiakkaisiin kohdistuneen rikosjutun käsittelyä. Istunnon julkinen osuus typistyi kuitenkin varsin lyhyeksi ja sisällöltään hajanaiseksi, sillä valtaosa jutun kirjallisista todisteista on Nordean vaatimuksesta julistettu salaisiksi.

. Modernissa talousrikollisuudessa informaatioteknologia on keskeisessä roolissa. Tämä kävi hyvin selväksi käsittelyn aikana keskustelun soljuessa sujuvasti nettiviestinnän eri sovelluksista IP-osoitteisiin, kännykkäliittymiin ja kryptovaluuttoihin.

. Tapahtumien todistelu sujui esimerkiksi näin: Poliisin teknisessä tutkinnassa on selvinnyt, että eräässä hotellihuoneessa on kännykän avulla tunkeuduttu Nordean järjestelmiin katselemaan asiakkaiden tilejä. Seuraavaksi näytetään hotellin valvontakameran kuvia, joissa jutun päätekijä saapuu ja poistuu kyseisenä aikana hotellihuoneesta. Hän siis oli kyseinen pankkitilien tutkija.

. Syyttäjä Harri Ala-Lahti avasi poliisin tutkinta-aineiston avulla kolmen syytetyn miehen rooleja rikoksessa, jonka päämääränä oli päästä käsiksi Nordean miljonääriasiakkaiden tileihin.

. Nordean järjestelmiin tunkeuduttiin kaapatuilla käyttäjätunnuksilla, joiden hankkimiseen käytettiin keyloggeria eli näppäintallenninta. Yksi oikeusjutun suurimmista kiistoista koskee sitä, kuka näppäintallentimen asensi Nordean työntekijöiden työasemille.

. Päätekijäksi epäilty, Nordean konttorissa Vaasassa työskennellyt 28-vuotias mies, kiistää tehneensä sen.

. Poliisin tutkinnassa on selvinnyt, että päätekijän tietokoneella ja kännykällä tehtiin tiedusteluja näppäintunnistimen hankkimiseksi ja tilattiin sellainen. Syyttäjä esitti todisteina päätekijän tietokoneelta ja puhelimesta löytyneitä viestejä, Telegram- ja Jabber-keskusteluja, joiden perusteella hän väitti päätekijän hankkineen näppäintallentimen.

. Puolustus myönsi tallentimen tilaamisen, mutta kuitenkin kyseenalaisti sen, että juuri päätekijä olisi itse kirjoittanut ja vastaanottanut keskustelujen viestejä.

. Syyttäjä kävi myös yksityiskohtaisesti läpi päätekijän käytössä olleita kännyköitä, joilla on kirjauduttu Nordean pankkipalveluihin. Puolustus huomautti tähän, ettei niiden joukossa ei kuitenkaan ole puhelinta, jolla rahasiirrot tileiltä tehtiin.

. Yhtenä todisteena rikoksen suunnittelusta esitettiin Telegram-keskustelu, jonka päätekijä oli käynyt jo vuotta ennen rikoksen tekemistä rikoksessa avustaneen Nordean silloisen työntekijän kanssa. Pääsyytetty oli aikeissa tuolloin hakea töihin Nordeaan.

. Hän kehottaa viestissään toista syytettyä sanomaan pomolleen rekrytointivaiheessa, että "se on yks puolituttu, jonka kanssa suunniteltiin telegramissa nordean asiakastunnusten kaappausta".

. Puolustus kuittasi keskustelun vitsailuna.

. – Jos tämä on huumoria, niin on kyllä hurttia huumoria Nordean työntekijöiltä, syyttäjä Ala-Lahti vastasi.

. Syyttäjän näkemyksen mukaan Nordeassa jo aiemmin työskennelleen epäillyn rooli rikoksessa on ollut teknisten neuvojen antaminen muun muassa tietoturvakysymyksissä. Tämän tueksi hän esitteli pätkiä syytettyjen nettikeskusteluista.

. Puolustus kuitenkin väitti, samoihin keskusteluihin vedoten, ettei Nordean työntekijä ole ollut tietoinen päätekijän aikeista neuvoja antaessaan.

. Janne Lehtonen

Sat, 11/12

Kirjaudu sisään

Sat, 11/12

Nordea-jutun syyttäjä syytettyjen vitsailusta: ” Jo on hurttia huumoria”

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje

Nordea-jutun syyttäjä syytettyjen vitsailusta: ” Jo on hurttia huumoria”

Jaa artikkeli

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa Ilkka-Pohjalaisen uutiskirje