Edessä olevana kesänä poikkeuksellisen suurella joukolla nuoria on aikaa loikoilla auringossa ja hengailla kaupungilla aikaa tappamassa. Syy ei ole se, etteivätkö he haluaisi tehdä töitä ja ansaita euroja elääkseen, vaan siinä, ettei kesätöitä ole ollut tarjolla alkuunkaan niin paljon kuin aiempina kesinä.
Suomen suurimman työnhakupalvelun Duunitorin sivuilla marras- ja tammikuun välisenä aikana julkaistujen kesätyöpaikkojen määrä oli reilun neljänneksen pienempi kuin vastaavana ajanjaksona vuosi sitten. Kesätyöpaikkojen määrä väheni jopa enemmän kuin kaikkien työpaikkojen, mikä ei ole lainkaan tavallista. Kesätyöläinen on työnantajalle kuitenkin edullisempi ratkaisu kuin vakituinen työntekijä, mutta tänä kesänä sekään ei ole motivoinut työnantajia rekrytointeihin.
Ongelma ei koske ainoastaan kesätöitä etsiviä. Yhtä lailla hankalaa on ollut opiskelijoilla, jotka ovat hakeneet opintoihinsa liittyviä pakollisia harjoittelupaikkoja. Nekin ovat kiven alla, ja monen valmistuminen siirtyy ihan vain siitä syystä, ettei harjoittelujaksoja ole pystytty suorittamaan.
Aiempaa vähäisempiä kesätyöpestejä on tänä vuonna ollut hakemassa ennätyksellisen suuri joukko ihmisiä. Suomen työttömyysaste on EU-maiden korkein, mikä tarkoittaa sitä, että lyhyenkin pestin tavoittelijoiden joukossa on kokeneita, koulutettuja ja monitaitoisia hakijoita.
On ilmeisen selvää, että he ajavat työuraansa vasta aloittelevien ja kokemattomien nuorten ohi työsopimuksia allekirjoitettaessa.
Tilanne on huolestuttava, ja sen on myös hallitus tiedostanut. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) lähestyi vastikään yritysjohtajia kirjeellä, jossa hän vetoaa nuorten työllistämisen puolesta. Kirje lähti sekä Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lle että Suomen Yrittäjille. EK välitti kirjeen jäsenyrityksilleen, yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen jakoi sen LinkedIn-profiilissaan.
Hallitus on myös ojentanut kätensä yrityksille, jotta ne työllistäisivät alle 30-vuotiaita työttömiä. Viime viikolla kokoontunut kehysriihi kaivoi tyhjänä ammottavan kukkaronsa pohjalta 20 miljoonaa euroa, jolla hallitus tukee nuoria työllistäviä yrityksiä. Jo aiemmin vastaavaan toimeen on myönnetty 30 miljoonaa euroa.
Tuki on merkittävä. Se kattaa puolet nuoren palkasta puolen vuoden ajan, kuitenkin niin, että tukisumma on enintään 1 500 euroa kuukaudessa. Kyse ei ole pienestä summasta, sillä puolen vuoden pesti tuo yrittäjälle jopa 9 000 euron tuen palkkaukseen.
Yrittäjät eivät ole kuitenkaan tarttuneet hallituksen kädenojennukseen. Vuodenvaihteessa käyttöön otetuille työllistymisseteleitä on mennyt vain muutamia, ja myös sen tiukat ehdot arveluttavat yrittäjiä. Esimerkiksi kesätyön teettämiseen ei seteliä voi käyttää.
Ensimmäisen työpaikan merkitystä on vaikea edes kuvailla. Mahdollisuus osoittaa osaamistaan työyhteisössä kasvattaa nuoren itsetuntoa ja vahvistaa uskoa tulevaisuuteen. Moni muistaa lopun elämänsä, millaista oli saada palkka elämänsä ensimmäistä kertaa.
Palkkaamalla nuoren yritys osoittaa yhteiskuntavastuutaan. Se on iso ja tärkeä panos niin yritykselle itselleen kuin koko yhteiskunnallekin.