"Nykyiset sopimukset devalvaatio-Suomesta" – laajat työehtosopimukset jäävät historiaan metsäteollisuudessa

Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen arvioi, että alalla nähdään seuraavan työmarkkinakierroksen tuloksena runsaasti erilaisia sopimuksia työehdoista. Sopimukset voivat vaihdella jopa saman yrityksen sisällä.

Syynä on metsäteollisuuden viimesyksyinen ilmoitus siirtymisestä laajojen työehtosopimusten solmimisesta yrityskohtaiseen sopimiseen.

– Yritykset voivat tehdä työehtosopimuksen itse tai yhdessä toisen tai useamman yrityksen kanssa. On myös mahdollista, että yritys siirtyy jonkin toisen, työhön soveltuvan työehtosopimuksen piiriin. Tilanne voi vaihdella myös yrityksen sisällä henkilöstöryhmittäin.

Jaatisen mukaan on mahdollista, että joissain yrityksissä voidaan päätyä myös siihen, ettei varsinaista työehtosopimusta solmita. Työehdoista sovitaan tällöin erikseen kunkin työntekijän kanssa työsopimuksessa.

– Perälautana on silloin Suomen laki. Ylemmillä toimihenkilöillä ei metsäteollisuudessa ole tälläkään hetkellä varsinaista työehtosopimusta. Käytännössä he ovat silti saaneet vähintään samat korotukset kuin muutkin.

Suomessa ei ole lakia vähimmäispalkoista. Jaatinen kiistää näkemykset, joiden mukaan siirtyminen yrityskohtaiseen sopimiseen olisi palkanalennusprojekti.

– Nykyiset sopimukset ovat aikansa tuotteita devalvaatio-Suomesta. Yhden koon ratkaisut eivät enää toimi. Myös työntekijät voivat saada yritystasolla joitain laadullisia tavoitteitaan helpommin läpi kuin silloin, jos kaikesta sovittaisiin yhdessä pöydässä. Koronan jälkeisellä nousukaudella ei silti voida tehdä ratkaisuja, jotka nostaisivat kustannusinflaatiota liikaa.

Jaatinen vakuuttaa, ettei Metsäteollisuus ry tule linjaamaan syksyllä käynnistyvällä neuvottelukierroksella kynnyskysymyksiä tai tavoitteita jäsenyrityksilleen.

– Se istuisi aitoon yrityskohtaiseen sopimiseen huonosti. Joillain yrityksillä on tarvetta hakea isompia, joillain pienempiä muutoksia.

Metsäteollisuuden yritysten merkittävimmät sopimuskumppanit ovat Paperiliitto, Pro ja Teollisuusliitto. Suurinta joukkoa koskevat työehtosopimukset ovat katkolla vuodenvaihteessa.

Suomeen on kuluneen vuoden aikana osunut kaksi satojen työpaikkojen iskua. UPM kertoi viime kesänä lakkauttavansa Kaipolan tehtaan Jämsässä, ja Stora Enso tiedotti huhtikuussa lopettavansa sellun ja paperin tuotannon Veitsiluodon tehtaalla Kemissä.

Metsäteollisuus on silti kaukana auringonlaskun alasta. Metsä Group rakentaa Kemiin biotuotetehtaan, joka on arvoltaan 1,6 miljardia euroa. Vuonna 2017 käynnistyi saman yhtiön biotuotetehdas Äänekoskella.

Viime viikolla Stora Enso kertoi investoivansa 21 miljoonaa euroa Anjalan paperitehtaaseen ja Inkeroisten kartonkitehtaaseen Kouvolassa.

– Metsäteollisuudella on hyvät näkymät, koska sahatuotteet ja vaneri vetävät hyvin. Rakentaminen ei lopu, ja puu on osaltaan hyvä korvaamaan betonia ja terästä ympäristönäkökulmasta, vaikka onkin tuotteena suhdanneherkkä. Erittäin hyvät näkymät ovat myös sellulla, koska erikois- ja pehmopaperien sekä kartongin kulutus lisääntyy. Uudet biotuotteet ovat lisäksi aivan oma kokonaisuutensa.

– Ongelmia on sen sijaan paino- ja kirjepaperissa, joiden tuotannossa on maailmanlaajuisesti ylikapasiteettia. Niiden tuotannon osalta puhutaan vielä korostetummin kustannuskilpailukyvystä, Jaatinen sanoo.

Jaatisen analyysia tukee Luonnonvarakeskuksen viimeisin suhdannekatsaus. Sen mukaan metsäteollisuustuotteiden tuotanto- ja vientimäärät lisääntyvät paino- ja kirjoituspaperia lukuun ottamatta. Tuotannon odotetaan kasvavan sekä sahatavaran että vanerin ja kartongin osalta.

Sen sijaan paperin tuotanto ja vienti jäävät liki viidenneksen pienemmäksi kuin viime vuonna. Vientihinnan ennakoidaan silti pysyvän lähes ennallaan.

Jaatinen pitää selvänä, että paperikoneiden sulkemiset maailmalla jatkuvat.

– Sitä en osaa arvioida, osuuko sulkemisia vielä Suomeen, johon tuli kaksi iskua peräkkäin. Nyt kannattaa tehdä joka ikinen asia, jotta iskuja ei tule enempää.

Jaatinen toivoo paikallisen sopimisen vähentävän työehtokysymysten politisoitumista.

– Jos sopiminen yrityskohtaisesti menee hyvin, epäasiallinen politikointi voi vähentyä. Jos jollain asialla ei ole tekemistä työntekijän edustaman yrityksen kanssa, turhat työrauhahäiriöt voivat vähentyä.

Kommentoi